Talvipäivä

Tänä viikonloppuna jäätiinkin Turkuun. En edes muista, koska viimeksi ollaan oltu viikonloppua kotona. Yleensä, jos jostakin syystä ei mennä vapaapäiviksi torpalle, käytetään aika sitten teatterireissuun Helsinkiin tai vierailuun sisarusten luo. Tällä kertaa ollaankin sitten ihan täällä. Pupulla piti olla peli-ilta työkavereiden luona, mutta flunssa kaatoi petiin pari osallistujaa, joten tapahtuma piti perua.

Aamupäivästä ajettiin naapurikuntaan katsomaan Loviisan aitta -nimistä sisustuspuotia, mutta paikka oli pikkuisen pettymys. Luulin, että siellä olisi ollut myynnissä vanhaa tavaraa, mutta kaikki tuotteet olivatkin sitä samaa vaaleasävyistä country kitchen -tyyliä, mitä tällä hetkellä kauppaa kolme putiikkia neljästä. Minä en tahdo ostaa sokeripurkkia, jossa lukee 'sucre' taikka 'savon'-saippuapurkkia. Se, että jotakin löytyy muulla kielellä kuin englanti, on aina positiivista, mutta minusta olisi hauskempi, jos jauhopurkissa lukee 'jauhoja' tai pippurissa 'pippuri'. Ihan suomeksi. Eikö olisi maailma silloin helppoa?

Kaupasta jatkoimme matkaa Naantaliin. Meri on jäässä ja on mukava kävellä ympäri Kailon saaren. Koira oli innoissaan. Se hyppeli uteliaana rantaruovikoissa ja haisteli epäluuloisena pilkkijöiden jättämiä kairanreikiä. Välillä jännityksen tuoma ylimääräinen energia purkaantui hepulina, jolloin töppöjalkainen eläin kipitti kinoksissa korvalehdet lepattaen.

Minusta tulee isona innokas koiranpentu. Kun kerroin sen pupulle, hän ehdotti, että kuitenkin katselisin jotakin paremmin palkattua työtä.