Ylen uutisten mukaan vuoden teatterinäyttelijöiksi on valittu Kristiina Elstelä ja Hannu-Pekka Björkman. Vuoden teatteriksi on puolestaan valittu helsinkiläinen Teatteri Avoimet Ovet.
Eikö kenenkään huomiota kiinnitä se, että kaikki valitut ovat Helsingistä? Onko valinnan tehnyt raati niin tilanteen tasalla muiden ammattiteattereiden toiminnasta, että pystyi päättämään kaikista parhaiden olevan pääkaupunkiseudulta. Taas. Muistaaksenihan vuoden musikaaliksi kotvan aikaa sitten valittiin Helsingin kaupunginteatterin tuotanto.
Arvostan suunnattomasti mm. Kristiina Elstelän työtä. Silti mietityttää, taytyykö kaikkien olla tv:stä tuttuja. Löytyisikö vaikkapa Kemin kaupunginteatterista näyttelijä, jonka elämäntyö olisi arvokas? Osataanko Joensuun kaupunginteatterissa tehdä musikaaleja? Onko sellainen näyttelijä/teatteri/tuotanto tärkeä, josta ei ole Helsingissä kuultukaan?
7 kommenttia
Blueriver
20.1.2009 13:37
Valitettavasti kun maakuntaan lähtee jotain teatteria tms katsomaan niin kyllä se aika kaameeta skeidaa yleensä on. Yritetään ja yritetään mutta lopputulos ei ole häävi. Taiteellinen ambitio jää pullakahvitasolle, kun "viihtymäänhän tänne on tultu". Yleensä esitykset tehdään paikallisen marttakerhon makuun sopiviksi. Vastaavanlaisia uhraamme-itsemme-lipputulojen-alttarille-paikkoja löytyy Helsingistäkin, hirvein on tietty Helsingin Kaupunginteatteri, ja Kansallisteatterikin alkaa jo olla lähellä. Avoimet Ovet on oikeasti kultturellia tulosta tekevä teatteri. Näitä upeita teattereita on Helsingissä jonkun verran. Kertokaapa jos tiedätte esim. Turussa sellaisia! Käsittääkseni siellä on jotain pikkuteattereitakin? En nyt yleistä mutta yleistän: pienuus on laadun tae.
kesäpoika
20.1.2009 18:26
Mä oon suuri Hannu-Pekka Björkman -fani.
Ja KOM-teatterifani.
JPHki
20.1.2009 21:53
Blueriverillä on nyt lapsellinen snobiasenne ja samalla hän tulee aliarvioineeksi rajusti eräitä ihmisryhmiä. Onhan näitä ihmisiä, joilla on ehdoton ja ainoa oikea käsitys siitä, millaista on hyvä se ja se kulttuurimuoto ja mikä on sen ja sen kulttuurilaitoksen tarkoitus. Kas kun maakuntateattereiden väki ei ole tajunnut, että he tekevät "skeidaa" ja mennyt jo köyden jatkoksi...
Eiköhän teatteritaide ja -viihde ole aika monimuotoinen kokonaisuus, jonka tarkoituksena sekä viihdyttää että tuottaa kulttuurielämyksiä hyvin monenkirjavalle kävijäkunnalle.
Tapakasvatusta Blueriverille, kirjoittamasi asiasisältö olisi korrektisti ilmaistu esimerkiksi näin:
"On valitettavaa, että maakuntateatterit eivät pysty kilpailemaan lahjakkaimmista teatterintekijöistä suurimpien kaupunkien teattereiden kanssa. Helsingin kaupunginteatterin suurtuotannot eivät myöskään ole olleet minun makuuni. Minuun vetoavat eniten pääkaupunkiseudun pienet teatterit, kuten erinomainen Teatteri Avoimet Ovet. "
Aboa
21.1.2009 09:26
Blueriver: Turussa ainakin ylioppilasteatterin ja Tehdas-teatterin tuotannot ovat tutustumisen arvoisia. Lisäksi muutama muu pienteatteri tekee upeaa jälkeä, mutta niiden toiminta ei ole niin säännöllistä kuin noiden. Linnateatteri taas keskittyy tuottamaan vierailuja ja heidän oma tuotantonsa on aika olematonta.
Siinä suhteessa olen kanssasi eri mieltä, että eräät koskettavimmista ja vaikuttavimmista teatterikokemuksista olen saanut nimenomaan maakuntateattereissa; näistä mainittakoon mm. Oulun kaupunginteatterin Sininen enkeli, Turun kaupunginteatterin Hennalan torvisoittokunta, Åbo Svenska Teaternin Drottningen av Leenane, Kajaanin kaupunginteatterin Vähän niin kuin Alaskassa ja Seinäjoen kaupunginteatterin Humiseva harju. Viihdyttävistä ja taiturillisesti tehdyistä musikaaleista mainittakoon mm. Oulun Piukat paikat ja Joensuun The Sound of Music, vaikken jälkimmäisestä musikaalista ole koskaan ole isommin pitänyt. (Mikä paradoksi, homo ei pidä The Sound of Musicista...) Kun niihin vertaa vaikkapa Helsingin kaupunginteatterin isolla rahalla tehtyjä Les Miserablesia tai Miss Saigonia, niin osaamisessa ja omistautumisessa maakunnat voittivat, vaikka Miss Saigonin lavastuksessa oli ihastuttava riisipelto...
Kesäpoika: KOM-teatteri on minustakin onnistunut monesti, mutta Hannu-Pekka Björkmanista en ole koskaan piitannut. Minulle hänestä välittyy aina sellainen pidätelty tunnetila -fiilis, että kiehun raivosta jo parin minuutin jälkeen.
Blueriver
22.1.2009 13:03
JPHki: Korrektius tappaa kaiken keskustelun ja jos 60-70-luvuilla olisi oltu korrekteja, istuisimme nykyäänkin vankilassa homostelusta. Kulttuuria voidaan arvioida täysin neutraalisti, ja jos joku mummo sattuu tykkäämään roskasta, se ei tee siitä ei-roskaa, vaikka JPHki haluaisi kuinka tasapäistää suomalais-luterilaiseen tapaansa kaiken ja pitäisi elitismiä suunnilleen natsismiin verrattavana rikoksena. Ihanaa olla suomalainen. Jälleen kerran.
JPHki
22.1.2009 14:20
Blueriver: Älä sano nettikeskustelussa sitä, mitä et sanoisi kasvokkain ihmiselle, jota asia koskettaa. Jos sanoisit, sitten kai on ihan ok nimitellä jonkun työtä skeidaksi täällä. Elitismi ei toki ole rikos, mielestäni se on vain kapeakatseisuutta.
kesäpoika
22.1.2009 18:45
Oltiin Kom-teatterissa katsomassa näytelmää Turhia ihmisiä. Kun tuli kohtaus jossa Björkmanin roolihahmo pahoinpiteli vaimonsa, yleisön joukosta joku huusi "Älä lyö!". Musta se kuvastaa aika hyvin sitä, miten aidosti on eläydytty.
:)