My prayer

Kuunnellessani ylen keskustelua ja lukiessani nettipalstojen keskusteluita huomaan, että minun uskontoni on aivan erilainen kuin valtaosan kirjoittajista.

Itse olen eronnut kirkosta jo aikaa sitten, edellisten homokeskustelujen aikaan. En ole koskaan kovinkaan tunnolliseksi kristityksi itseäni tuntenut, mutta jotakin lapsuusajasta on mieleen jäänyt. Vielä silloin tällöin toivoessani saatan lähettää pyynnön jonnekin korkeuksiin, ja silloin, kun havahdun siihen, kuinka paljon hyvää minulle on maailmassa kasautunut, tapaan kiittää. Minua ei kiinnosta, pitävätkö muut minua lapsenuskoisena, tyhmänä tai herkkäluuloisena. Se on minun ja jumalani välinen asia. Nimeä minä en osaa hänelle antaa: en ajatella, että hän on Raamatun kiivasluontoinen rankaisija. Minun mielestäni hän vain on, se riittää minulle.

Minua ihmetyttää aina pelkkiin kirjoituksiin takertuminen. Kirjallisuustieteilijänä ajatus jumalallisen voiman kirjoittamasta erehtymättömästä kokoelmasta on minulle vieras. Ei minun uskontoni ole kiinni siitä, mitä Paavali vihasi, Mooses kielsi tai oliko Maria neitsyt vai ei. Pelkkä ajatus takertua immenkalvon kokoisiin asioihin on hassunkurinen, saati se, että asian esiintyminen yhdessä teoksessa ratkaisee sen, onko se hyväksyttävää tai ei. Toivoisin toistenkin osaavan tehdä asioista omat johtopäätöksensä ilman tukeutumista parin – kolmentuhannen vuoden takaiseen moraaliverkostoon. Siksi omasta mielestä rakkauden tuomitseminen ja piiloutuminen toisten selän – Raamatun, Paavalin, Mooseksen - taakse on suurinta julmuutta.

Uskon enemmän uusitestamentilliseen hyvyyteen kuin vanhatestamentilliseen määräilyyn. Uskon siihen, että tekemällä hyviä asioita synnyttää hyvyyttä, rakkautta saa vain rakastamalla ja että hyvät teot aikaa myöten palkitaan vastavuoroisilla hyvillä teoilla. Viha synnyttää vain vihaa, epäluulo epäluuloa. En minä toki tiedä, toimiiko maailma näin, mutta tällaisen järjestyksen mukaan minä olen tahtonut maa-ilman itselleni hahmottaa. Se, miten sinä uskot, on sinun asiasi. Johan sana ’usko’ kertoo, että kyse on nimenomaan uskonasioista, ei tiedosta.