Pitkästä aikaa viikonloppuna oli aikaa kunnostaa vanhaa. Viimeksi ollaan keskitytty sen aitan purkamiseen, mutta nyt sain pakotettua itseni tekemään jotakin muuta.
Tällä kertaa oli vuorossa navetan päätyikkunoiden vaihto. Entiset pokat olivat lahonneet paikalleen ja uudet oli teetetty mittojen mukaan paikallisella kirvesmiehellä. Käsittämättömän hyvä ammattimies, muuten. Ja lasittamattomat ikkunanpokat maksoivat vain 50 euroa kappale.
Oma ongelmansa oli saada ne paikalleen. Koska sisäpuolella takana on lukuisia parruja ja ulkopuoli on yli meidän tikkaiden yletyskyvyn, oli minulle tullut viiden millin mittausvirhe. Siksi ikkuna-aukkoja täytyi nostaa hiukan, mikä onneksi ei ollut niin iso urakka kuin pelkäsin.
Valitettavasti yläikkuna osoittautui mahdottomaksi vaihtaa sisäpuolelta, joten se jää odottelemaan rakennustelineiden pystytystä ja seinien punamultausta. Silloin täytyy maalata myös pielilaudat valkoisiksi, jolloin ikkunapokien väärä koko ei näy alas, vaan katoaa valkoisuuteen.
Muutenkin viikonloppu oli kiva. Pupun kanssa käytiin tarkastamassa toissa vuonna istutetut puuntaimet. Samalla peitettiin maa niiden rungon ympäriltä sanomalehdellä ja hiekalla, jotteivät niitä rikkakasvit haittaisi.
Oli kiva puuhailla niitä näitä pupun kanssa kahden kesken. Naapurit olivat toki kylässä, koska he olivat taas oman torppansa rakennusmaalla, mutta hekin jättivät meidät omaan rauhaan, kun sitä pyysin. Ymmärsivät varmaan, kun hymyilivät vinoon silloin, kun hain pupun bussiasemalta ja kerroin, ettei meidän tönöön ole asiaa, mikäli ei ensin soita...
