Tänään matkalla työterveyshoitoon näin liikenneonnettomuuden jälkiselvittelyn. Hämeenkadun risteyksessä oli kolmion takaa tullut auto ajanut suojatietä ylittävän pyöräilijän yli. En nähnyt pyöräilijää, koska ambulanssimiehet laittoivat hänet juuri autoonsa sisälle.
Yliajaja, keski-ikäinen ylipainoinen mies, siirsi rouvan ajotiellä makaavan polkupyörän talon seinää vasten nojalleen ja laittoi sen lukkoon. Hän ojensi avaimet juuri paikalle saapuneelle poliisipartiolle.
-Täsä olis sitte sen pyörän avaimet. Ettei kukaan vie.
Poliisi otti ääneti avaimet vastaan ja katsoi pyörän soikeiksi vääntyneitä renkaita. Mies seurasi poliisin katsetta, vilkaisi aikaa kalliista kellostaan.
- Mun pitääki lähtee jo eteenpäin, ku on paljo muunlaistakin puuhaa ku tällasta, hän sanoi hiukan loukkaantuneella äänellä.
- Kokous, hän tarkensi ja tuijotti poisajavaa ambulanssia.
Ambulanssissa makaavalla rouvalla ei varmaankaan ollut tänään mitään tätä kummempaa.
5 kommenttia
audinkopoika
30.8.2007 15:28
On se niin väärin, et miten on mahdollista jäädä suojatiellä auton alle.
Suojatie onnettomuudet vaan lisääntyy. Autoilijat käyttävät vahvemman oikeutta.
martin
30.8.2007 16:45
Ehkäpä rukoilemme...
Christian
30.8.2007 22:15
Hektinen elämäntyyli vain yleistyy, ja tärkeämmät asiat jäävät sivuun. Ikävää, että niin monet ihmiset ovat niin välinpitämättömiä. Joskus olisi hyvä herätä miettimään, mikä oikeastaan on tärkeää? Asettaa asioita tärkeysjärjestykseen.
sleepygay
31.8.2007 20:29
Kamalaa. Tuli oikein huono olo, kun luin tämän. :(
Druusi
6.9.2007 17:28
Mä olen monta kertaa miettinyt, miten kertaheitolla suunnitelmat muuttuisivat, jos joskus jäisin auton alle! Monasti tulee vain tallustettua eteenpäin silmät puoliummessa, muka kiireisenä, ja jäätyä melkein auton alle.