7 kommenttia

martin

3.3.2008 15:52

Kaikkivaltias Jumala Sinua siunatkoon!

noksu

3.3.2008 16:18

Tajuan ehkä miltä sinusta tuntuu Aboa.

Itsekin olen juossut pahoinpidellyn kodittoman mummon perään Venäjällä ruokakassi kädessä. Ehti kadota. En löytänyt.
Kun aiemmin näin hänet ohimennen rappukäytävässä nukkumassa aivoni kai jähmettyivät, sillä osasin vain ajatella, että hiivin hiljaa jotten herätä toista. Siis oikeasti! Kun muutaman hetken päästä nainen kuitenkin heräsi ja lähti kävelemään läheiseen puistoon, vasta sitten aloin tajuta. Ja lähdin perään, mutta turhaan.

Ja aina silmät hakee epätoivoisesti sitä mummoa ulkona liikkuessa. Vaikka en ole edes enää Venäjällä.
Syyllisyys painaa...

TomppaXXXL

3.3.2008 16:28

Teit kuitenkin enemmän kuin useimmat muut kanssaihmiset.

Napalmia

3.3.2008 16:52

Voit ottaa yhteyttä viranomaisiin esim. poliisiin, jotka partioidessaan voivat löytää vanhuksen ja tarkistaa hänen elämäntilanteensa, miten hän pärjää kotona.

kesäpoika

3.3.2008 19:06

Mulla oli samantapainen tilanne ihan tässä pari viikkoa sitten Helsingissä. Vähän resuisen näköinen nainen tuli ja pyysi ruokaa. En hän kertonut miksi oli tilanteessa jossa oli, enkä minä kysynyt. Vaikka se olisikin huonon elämänhallintakyvyn tuotos, hänellä oli silti nälkä.

Ostin kaupasta ranskanleivän ja paketin lauantaimakkaraa, hinnaksi tuli 1.70e.

Sen jälkeen oon miettinyt tapahtunutta jatkuvasti. Olisiko pitänyt enemmän, olihan mulla pankkikorttikin. Olisiko pitänyt antaa oma puhelinnumero?

Ruuan pyytäminen koskettaa jonnekin paljon syvemmälle kuin rahan.

Kodittomiakin on niin paljon, jotka palelee ulkona. Ja mulla roikkuu naulakossa käyttämätön untuvatakki. Ehkä joskus pitäisi etsiä kadulta joku sen näköinen, joka tarvii ja antaa pois kotoa kaikki turha. Meillä on hirvittävän paljon turhaa, kun alkaa miettiä, mille jollain toisella voisi olla oikea tarve.

risto

4.3.2008 09:19

En jaksa millään ymmärtää, että Turun kaupungissa jonkun on pakko olla viisi päivää syömättä ja kerjätä kadulla. Eri asia on, jos ylpeys ei anna myöten pyytää sosiaaliviranomaisilta tms. apua. Helsingissä Veikko Hursti pakotti hyvän ystäväni (yliopiston opettajan) ottamaan kassillisen leipää, margariinia, makkaraa ym Hakaniemen torilla vaikka avun saaja yritti kuinka pannan hanttiin.Sen jälkeen olen suhtautunut hieman kriittisemmin kaikenlaiseen laupeudentyöhön.

Napalmia

4.3.2008 17:57

Luulen, että vanhuksen tilanteessa hänen toimintakykynsä on jo niin huonontunut, ettei kykene normaaleihin kotiaskareihin, vaan tarvitsisi ateriapalvelun ja kotisairaanhoitajien käyntejä.