Koska pupu tulee tiistaina ja minä olen elänyt kuin sika pellossa, päätin alkaa siivota asuntoa. Järjestelin ja raivasin, nappasin vuodevaatteet sängyltä ja vaihdoin lakanat. Sitten pysähdyin.
Mietin, mitähän pupu ajattelee lakanoiden vaihdosta. Miettiikö, miksi juuri nyt kun hän on poissa, piti pedata uusin sänkyvaattein? Mitä tapahtuikaan vanhoille? Olin jo matkalla takaisin pyykkitupaan hakemaan likaisia takaisin, kun taas pysähdyin ja ihmettelin itseäni.
Mikä minuun meni? Kumpikaan ei ole ole esittänyt pettämisen merkkejä ja kotiin tullessaan parikkini ei varmasti huomaa, millaisia siivoustoimenpiteitä on tehty. Muistatteko te itsekään, mitkä vuodevaatteet oli käytössä viikolla kaksi?
Joskus lakananvaihto on vain lakananvaihto. Miksi siihen alkoi sisältyä Merkityksiä? Onko syynä kuuluminen vähemmistökulttuuriin, joka - ainakin pienillä paikkakunnilla - hakeutui yhteen pienten, valtavirralle huomaamattomien merkkien avulla?
Riikinruotsalainen exäni naureskeli kerran, kuinka suomenruotsalaiset oppivat tarkkanäköisiksi ja löytämään julkisista teksteistä sen alemman ja pienemmällä kirjoitetun (TURKU - Åbo). Sama oire lienee homoyhteisössä, kun merkityksiä opittiin hakemaan katseiden suunnasta, silmäyksen pituudesta, ranneliikkeestä.
Ja minä jumahdin siihen malliin ja makaisin mielummin hikisillä lakanoilla, koska vaihtamiseen saattaisikin kätkeytyä suurempi asia. Voi jessus mun kanssani!
