Holotna

Kipakka viikonloppu torpalla.

Perjantaina koko mökki tuntui jäiseltä, vaikka siellä on pieni peruslämpö päällä jatkuvasti. Vaikka tultuamme lämmitimme kakluuneja ja hellaa ja vaikka mitä, vaikutti siltä, että lämpö ei nouse. Mikä johtui ehkä siitä että ulkona pakkanen kiristyi. Kun sisällä oli lämmintä kaksitoista astetta, oli ulkona elohopea laskenut miinus kahteenkymmeneenseitsemään. Piti nukkua hyvin liki toista.

Pupu on ollut flunssainen ja oli osan viime viikkoa sairaslomalla, mutta tauti ei ota talttuakseen. Lauantaina hän alkoi tulla kipeäksi jälleen ja samaa matkaa hiukan kärttyiseksi. Minä olin puolestani ärtynyt kaikesta ja kaikista, joten vuoronperään heitimme toisillemme jotakin piikikästä ja otimme nokkiimme.

Mutta kaipa niin kuuluu ollakin. Ei aina voi olla onnea ja auvoa, vaan ajoittain täytyy voida tuntea negatiivisia tunteita toista kohtaan. Kunhan niistä vaan osaa keskustella ja puhua toisen kanssa. Yksin kyräillessä asiat saavat helposti liian väärät mittasuhteet.

Tänään asiat olivat taas kunnossa. Kotiin tultuamme pupun ex-ex-poikaystävä tuli hetkeksi käymään. Minä en ehtinyt pitää kauaakaan seuraa, koska lähdin käymään salilla. Palattuani pupu sanoi - kuunneltuaan exänsä mietteitä tästä maailmasta - olevansa iloinen, että meillä kahdella on samanlaisia haaveita ja paljon puhuttavaa keskenämme. Exä oli kertonut, että nykyisen miehensä kanssa heillä on puheenaiheet kaluttu loppuun jo aikaa sitten.

Olen iloinen, että meillä on vielä jutunjuurta.