Hau

Valvontaluokkani oppilaat antoivat joululahjaksi koirallemme lumihiutaleen muotoisen vinkulelun, josta tuli välittömästi hauvan rakkain esine. Se ei osaa enää mennä nukkumaan ilman leluaan ja monta kertaa yölläkin pitää varmistaa, että esine on tallessa.

Nyt narttumme on on mennyt askeleen pidemmälle hoivavaistossaan. Kun se makoilee jossakin lähettyvilläni - hiutale tiukasti suussaan - ja mieheni kutsuu sitä, nousee rakkimme rintakehäni päälle, tunkee vinkulelunsa tiukasti kainalooni, heilauttaa häntäänsä ja menee. Kun pakollinen juttu (syönti, ulkoilu tms.) on hoidettu, tulee koira takaisin, hakee lelunsa kainalostani ja asettuu aloilleen.

Olen selvästikin lumihiutaleen muotoisen vinkulelun isoisä. Jee!