• Aboa

Fart

Oikein koskaan en ole valittanut työn raskautta, koska pääsääntöisesti se ei ole sellaiselta tuntunut. Paitsi nyt. Kolmesta seiskaluokasta kaksi on täysin käsittämättömiä. Ihan peruskoulutaidot hukassa; keskittyminen ei riitä edes neljän minuutin istumiseen, pulpettia ei edes yritetä kaivertaa opettajalta salaa ja kun asiaan puuttuu, on hämmästys suuri, kotitehtäviä ei ole tehty oikein koskaan ja oppikirja on kotona, kun äiti ei sitä muistanut pakata laukkuun. Pojat piereskelivät kilpaa tunnilla.

Ja minä en ole sellainen, jota kovin helpolla hämmennetään. Ei saada sanattomaksi, ei oikein auktoriteettikisoihin mukaan. Minä olen mielestäni ollut se mukava, joka esittää asioita niin että hiljaksiin kovakin lukemisen vihaaja suostuu kokeilemaan kirjaa. Se, joka kärsivällisesti jaksaa ja yrittää ja ymmärtää, että jos aamulla lapsen kouluunlähtiessä isä örveltää kännissä ja iltapäivällä palatessa äiti on sammunut portaille, ei genetiivin sijapääte ole se, joka mielessä liikkuu juuri nyt.

Ja nyt minä tuuletan leijanhajuja ikkunasta ulos ja tuumaan, mitä tekisin toisin. Kun nipon luokkanatsin rooli niin huonosti istuu ylleni.

3 kommenttia

mopsi22

15.9.2009 23:20

sori, ne oppilaat tulee mun päästä, alakoulusta...

tosin noin outoa käytöstä ei oo ollu, ainakaan yhdelläkään luokalla jossa oon ollu. pääsääntösesti kutoset on oikeastaan aika kivoja opetettavia, kun ovat jo sen verran vanhempia, että tajuavat väliin itekin, mikä on tyhmää ja mikä ei.

ja mä oon nipo luokkanatsi! sopii mulle, joskin jossain villeissä luokissa se on hyväksi (jopa niin, että oppilaat tulevat erikseen sanoo, kuin kivaa ku on hiljasta...)

Aboa

16.9.2009 08:59

Kyllä luokan saa hiljentymään, mutta keinoja on niin monia. Auktoriteettipohjaista hiljaiseksihuutamista en oikein osaa.

mopsi22

16.9.2009 17:52

mjoo, se on tylsää ja suorin tie.

ihailen suuresti ihmisiä, joilla on luonnostaan semmonen karisma ja olemus, että luokka on asiallisesti ja toisaalta semmosia opeja, jotka osaa sillee positiivisen kautta vaikuttaa luokkaan.

ite oon valitettavasti semmonen negatiivinen vähän liiaksi. kaiken toki oppii, ei siinä mitää...

sopisin ehkä parhaiten yliopistoon kuivakkaan mustahuumoriseksi luennoitsijaksi, jonka aika ei menisi itse ryhmän toimintaan vaikutamiseen vaan enemmänkin siihen asiapuoleen. peruskoulu kun on niin paljon sitä ihmisenä kasvattamista.