Ollaan muuttamassa takas keskustaan päin. Jotenkin rupes tuntumaan, et sinänsä sympaattinen lähiö vehreine puistomaisine ympäristöineen on kuitenkin liian lapsiperheitten maailma. Niin ihmisen mielei muuttuu kuudessa vuodessa. Huomasimme myös, että voimme asua myös pienemmässä asunnossa, joten ehkä on jopa varaa hilautua keskustampaan. Asunnon myyminen välittäjän kautta piti olla helppoa, rauhallista, vaivatonta… vaan kun oma välittäjä lähti lomille, niin tuuraaja sai aikaan unettomia öitä, kohonneen verenpaineen ja ennalta –arvaamattomia aggressiopurkauksia.
Katsotaan nyt miten tässä oikein käy vielä asiat on vaiheessa.
Kommentoi kirjoitusta
Kirjaudu sisään voidaksesi kommentoida kirjoitusta.
Ei vielä tunnusta? Liity nyt!