Hei!
Oletko sinä jo löytänyt omat avaimesi seksuaalisuuden moniulotteiseen maailmaan? Terveystiedon ja intohimon kahdeksaa eri porrasta voit tutkia ja yrittää hahmottaa omassa rauhassa osoitteessa www.seksuaalijavaestonsuunnitteluterveys.com
Tasapainoiseen perhesuunnitteluun kasvaminen on vaikeaa nykyisen kaltaisessa ylikorostuneen seksuaalisessa maailmassa. Seksuaaliset ärsykkeet hyppäävät silmille jo hyvin varhaisessa vaiheessa elämää elokuvien ja internetin kautta. Siksi olisikin tärkeää että perheissä käsiteltäisiin läheisyyden ja siihen kasvamiseen liittyvän vastuun ja sen ohjenuorien vaatimaa kypsymisprosessia.
Vanhempien ja opettajien rooli on erityisen tärkeä nuoren kasvukehityksessä ja erityisesti seksuaalisen maailmankuvan muodostumisessa. On tärkeää että nuori ymmärtää sen ettei television tai netin antama kuva seksistä ole oikea vaan värittynyt. Todellisuudessa hyvin harva suomalainen nuori aikuinenkaan tuntee erityisen pakottavaa tarvetta seksuaalisiin kokeiluihin. On täysin luonnollista että heikon itsetunnon omaava nuori ihminen haluaa liioitella kokemuksiaan saadakseen hyväksyntää omilta ikätovereiltaan.
Tärkeintä olisi ymmärtää että tasapainoiseksi seksuaaliseksi olennoksi kasvaminen vie todella paljon aikaa eikä polku välttämättä koskaan johda siihen vaiheeseen että intiimien asioiden jakaminen voisi olla ajankohtaista. On hienoa että jokainen meistä tuntee himoa ja halua mutta on myös yhtä hienoa pitää ne ihan omana arvokkaana yksityisasiana ja kunnioittaa muiden ihmisten tarvetta omassa tahdissa tapahtuvaan kasvuun.
Seksuaaliterveyden asiantuntijoiden jokavuotinen syysseminaari korosti myös viime viikolla viranomaisten ja tiedonvälityksen välistä yhteistyötä asennekasvatuksessa. Tehtävää on toki hyvin paljon mutta työ tuottaa jo tässäkin vaiheessa hedelmää. Nuorten seksuaalisten kokeilujen aloittamisikä on noussut 18,8 vuoteen (Tempola/Kattiainen) ja vastaavasti koko väestöä tarkastellen seksuaalisten insinuaatioiden raportoitu väheneminen(Johansson/Laine) aikavälillä 2004-09 kertoo myös valittujen linjanvetojen olleen perusteltuja.
Yhteiskunnan olisi ohjattava valtavasti lisäresursseja seksologisten psykologipalveluiden kehittämiseen. Tähän mennessä panostus on ollut huomattavan vähäistä ottaen huomioon pitkään tiedossa olleet amerikkalaiset tutkimustulokset. Kalifornialainen tutkijapari Miller/Roenick totesi jo 1994 yli 95% ihmisten havaituista käyttäytymismalleista olevan seksuaaliperäisiä ja näin ollen impulssiärsykkeiden korreloivan Norman/Keane (Milwaukee 2002) tutkimustulosten kanssa. Käytännössä kaiken inhimillisen toiminnan voi väittää juontavan juurensa seksuaalisista kokemuksista ja traumoista.
Haluamme muistuttaa että seksuaalisuus on parhaimmillaan iloinen ja hauska asia josta ihan jokainen voi nauttia omalla tavallaan ja muut huomioon ottaen. Meistä jotkut ovat toisinaan saattaneet kokeilla esimerkiksi itsetyydytystä ja siinä ei ole mitään hävettävää kunhan se ei muodostu riippuvuudeksi. Itserakastelun hyvä puoli on siinä että silloin ei ole vaaraa saada seksitauteja eikä aiheuttaa tahtomattaan seksuaaliterveyden eri portaalla mahdollisesti olevalle kumppanille ongelmia.
On siis todella tärkeää ottaa huomioon se että intiimiä läheisyyttä suunniteltaessa molemmat osapuolet ovat kasvaneet vastuullisuuteen ja ovat kokemusmaailmaltaan samalla tasolla. Aikuisenkin on hyvä muistaa että kumppanillasi ei välttämättä ole vielä yhtä paljon kokemuksia kuin sinulla ja silloin on aina olemassa vaara että hän kokemattomampana joutuu suhteessa heikompaan asemaan. On ihan hienoa että sinulla on erilaisia tuntemuksia ja olet joskus myös ehkä kiinnostunut läheisyydestä mutta se ei kuitenkaan voi tapahtua kumppanisi kustannuksella. Siksi spontaanien seksuaalisten mielihalujen toteuttaminen onkin lähes aina ongelmallista.
Suomalaisen terveyspolitiikan suurin tavoite lähivuosina on saada tupakointi loppumaan kokonaan suunnitellussa aikataulussa. Valistusterveyden puolella taas huomio kohdistuu perhesuunnittelun ja perheterveyden mahdollisuuksiin. Olemme tehneet yhteistyötä koulujen kanssa ja ASEKN-projektin avulla olemme käyneet kertomassa oppilaille läheisyyssuunnittelusta, sukupuolitaudeista, aborteista ja seksuaalisesta kaltoinkohtelusta. Myös muita vakavampia aiheita on huomioitu.
Varmistaessamme jokaiselle ihmiselle parhaan mahdollisen kasvun seksuaaliterveyteen huomioimme myös seksuaaliseen suuntautuneisuuteen liittyvän problematiikan. Samaa sukupuolta olevan seksikumppanin kanssa koettu harkitsematon kokemus johtaa hyvin suurella todennäköisyydellä homoseksuaalisiin lisäkokeiluihin (Wilkinson/McKenzie 1976) ja sitä kautta vaikeuttaa sopeutumista perinteisiin perhemalleihin. Meidän jokaisen oma etu on siinä että saamme kaikessa rauhassa tutkiskella itseämme ilman että tunnemme painetta ottaa askelia kohti kumppanuutta johon emme ehkä ole vielä kuitenkaan valmiita. Myös meidän aikuisten on hyvä ottaa tämä huomioon omassa elämässämme. Sillä aika harva on milloinkaan ihan kokonaan valmis pitkällä ja vaativalla polulla kohti läheisyyttä ilman yhteiskunnan ja yksityisen sektorin tarjoamia tukipalveluja.
Nautitaan toisistamme mutta kohtuudella!
Annukka Ala-Riippana, erityispsykologi, Aseksuaaliset Kristilliset Naiset ry.
Donald W. Straightwater, Researcher, Insitute of Political and Sexual Exploitation, South Dakota
Kaija Piipari, Feministisen Kehityspsykologian Liiton varapuheenjohtaja
Jaana Vähetyinen-Masterson, seksuaaliterapeutti, asianajaja, Miami (FL)
