Omnium fidelium

Näytetään bloggaukset tammikuulta 2008.
Seuraava

Usko näyttää valon voiman!

Jumalan luominen jatkuu. Kaikki eivät ole äitinsä kohdusta sitä varten, että yhtyisivät toiseen sukupuoleen. Näinhän luomiskertomus määrittelee miehen ja naisen luomisen jälkeisen tehtävän.
Jumala on kuitenkin antanut muitakin mahdollisuuksia luomisessaan. Hän on mahdollistanut valita toisin, siksi että osa ihmisistä on äidin kohdusta saakka saanut toisenlaisen osan. Ihmisen tulee valita se, mikä hänelle soveltuu Jumalan luomana. Jumala on antanut toisiakin tehtäviä ihmisille kuin avioliiton.
Tämä teksti osoittaa, että Jumalan luominen ei ole tarkasti määritelty luomiskertomuksessa. Luomiskertomuksen tarkoituksena ei ole määritellä meille lakia ihmisestä ja hänen tehtävästään. Luomisen seuraukset tapahtuvat vääjäämättömästi, automaattisesti - ei minkään pakon sanelemana. Luominen on vääjäämätön meissä ja se on hyvä itsemme valita. Jumala on yhdistänyt meille tietyn osan: muiden ei pitäisi estää sitä valintaa, joka kuuluu luontomme mukaan itsekullekin. Oman luontomme hyväksyminen tämän pohjalta vapauttaa meidät rajojen pidosta.

Minun sieluni janoaa Jumalaa, elävää Jumalaa.
Milloin saan tulla temppeliin,
astua Jumalan kasvojen eteen?

Kyyneleet ovat leipäni päivin ja öin
kun minulta alati kysytään:
"Missä on Jumalasi?"

Vielä saan kiittää häntä,
Jumalaani, auttajaani.


Otan Rokkihomon blogiin kirjoittamani kommentin käsiteltäväksi sen aiheuttaman keskustelun takia. Tämä bloggaukseni ei ole suunnattu ketään vastaan.

Kommenttini: "Ei ole murhetta, valitusta eikä vaivaa niiden keskuudessa, joiden nimet ovat elämän kirjassa. Pelkurit, luopiot, iljetysten kumartajat, murhamiehet, irstailijat, noidat, epäjumalien palvelijat, valheen orjat puuttuvat taivaasta, sillä heidät on heitetty tuliseen järveen rikinkatkuisten lieskojen keskelle. Mikään ei siis enää ole kirouksen kahleissa. Jumala on elävien valo! Ylistetty olkoon Hän!"

Kuka haluaa samaistua pelkureihin, luopioihin, iljetysten kumartajiin, murhamiehiin, irstailijoihin, noitiin, epäjumalien palvelijoihin, valheen orjiin ja jäädä tällaiseksi?

Kuka haluaa että näitä on taivaassa?

ILMOITTAUTUKAA! (saa muutenkin kommentoida.)

Nyt on armon aika.
Me olemme syntisiä (jotakin mm. edellämainituista). Me olemme kääntyneet synnissä ja syntisinä Jumalasta pois, ei Hän ole kääntynyt meistä pois. Hän rakastaa meitä ja etsii meitä luokseen. Kirous on jo pois! Jos vain me käännymme kohti Jumalaa...
Taivaassa ei sitten ole murhetta, valitusta eikä vaivaa! Hyvä? ---


Rauhattomana kulkee kuningas

Igen ...denna bild av ett nyfött! Vad ska den betyda för mig - är det inte uppenbart? Hur ska jag kunna rädda mig? Ingen kommer att hjälpa mig. Alltid denna pina!

Hur kommer det sig, att det igen berättas om en konung? Tror människorna verkligen att stjärnor - hah! - kan betyda att min makt försvinner? Är det inte jag som är konung? Jag har blivit smord till konung, jag har nåden, JAG! Men igen detta elände! Tung är min plikt.

Vem är nu denna stjärnornas utpekade konung? Sitter jag inte på en tron? Jag ska visa, vem som bestämmer! Inte är det väl ett barn, som råder över mig? Nej - hahaa! Knappast tror ens någon på sådant... jag måste få säkerhet!

Ordning ska det vara! Och vissheten ger oss - mig - ro. Jag ska skynda mig att sätta denna oro ett slut. Då blir det den härliga ron - ro utan skuggor, ro utan hot och illvilja - om denna pina bara slutade.

Barnet ska alltså bort och säkerhet råda!


Seuraava