Otan Rokkihomon blogiin kirjoittamani kommentin käsiteltäväksi sen aiheuttaman keskustelun takia. Tämä bloggaukseni ei ole suunnattu ketään vastaan.
Kommenttini: "Ei ole murhetta, valitusta eikä vaivaa niiden keskuudessa, joiden nimet ovat elämän kirjassa. Pelkurit, luopiot, iljetysten kumartajat, murhamiehet, irstailijat, noidat, epäjumalien palvelijat, valheen orjat puuttuvat taivaasta, sillä heidät on heitetty tuliseen järveen rikinkatkuisten lieskojen keskelle. Mikään ei siis enää ole kirouksen kahleissa. Jumala on elävien valo! Ylistetty olkoon Hän!"
Kuka haluaa samaistua pelkureihin, luopioihin, iljetysten kumartajiin, murhamiehiin, irstailijoihin, noitiin, epäjumalien palvelijoihin, valheen orjiin ja jäädä tällaiseksi?
Kuka haluaa että näitä on taivaassa?
ILMOITTAUTUKAA! (saa muutenkin kommentoida.)
Nyt on armon aika.
Me olemme syntisiä (jotakin mm. edellämainituista). Me olemme kääntyneet synnissä ja syntisinä Jumalasta pois, ei Hän ole kääntynyt meistä pois. Hän rakastaa meitä ja etsii meitä luokseen. Kirous on jo pois! Jos vain me käännymme kohti Jumalaa...
Taivaassa ei sitten ole murhetta, valitusta eikä vaivaa! Hyvä? ---
2 kommenttia
pelsepuuppi
11.1.2008 12:28
no pelsehän se tääl sit taas jo länkyttämäs.. kai se on tietty henk.koht mitä funssaa mut mähän en just hirveesti haluis täälläkää olla kusipäitten kans tekemisis, saati sit ikuisuutta jossai muualla (ja mun taivaas ajellan citroenil ympäri berliinii kesäisenä päivänä, diorit päällä ja skumpat syyläris) mut sit just tää et mite luokitellaa epäjumala ja valhe? ku monet varmaa vois aika herkästi dumaa mun elämäntavan ja toivottaa suoraa helvettii. enkä ees puhu täst homoudest nyt mitenkää.
martin
11.1.2008 15:21
Pelse! Ihanaa, kun kommentoit.
On varmasti vaikea kohdata luopioita ja murhamiehiä. Armo on (kuitenkin) kaikille, jotka ovat väärin tehneet. Muutenhan sillä ei olisi mitään tehtävää.
Juuri sanojen tulkinnanvaraisuus johtaa tarkan ja varman luokittelun ongelmiin. Tätähän juuri paljolti kirkonkin keskustelu homoudesta on ollut. Kuten kirjoitat ei täällä kuitenkaan homoudesta puhe ole. Sen sijaan: Minkä pelkääminen on väärin, kuka oikeasti murhaa, mitä ovat iljetykset, miten irstailee, mikä on valhe jne. Etsi, niin löydät!
Armo on kuitenkin jo annettu. Lain syytökset eivät koske vapautunutta enää. (Näinhän tulisi olla vankilasta vapautuneen kohdallakin.) Lain syytökset tekevät pahan teon ilmeiseksi (kun teen jotain, tajuan sen olevan hyvää/pahaa).
Vapauduttuani laista olen vapaa. Kaikki on luvallista. Kaikki ei kuitenkaan ole hyödyksi eikä ole rakentavaa - lähimmäisillemme. Sen takia kaikkea mahdollista ei ole hyvä tehdä. Toisen paras mielessämme teemme sitä hyvää, joka koskee YLEISESTI, ei vain jotain yhtä (osaa) - kuten minua itseäni.
En tiedä, mitä itse tunnet omasta elämäntavastasi suhteessa lähimmäisiisi (meihin kaikkiin muihin)...?