Uupu

Enää kolme työpäivää ja sitten alkaa loma, onneksi. Päivä vaan ja hetki kerrallansa.

Vielä yksi puhelu joltakin seiskaluokkalaisen huoltajalta, joka ystävällisesti mutta määrätietoisesti tiedustelee, miksi hänen lapsensa ei ole saanut kymppiä vaan yhdeksikön, vaikka kotona tiedetään lapsen olevan todella aktiivisen ja esimerkillisen koulussa, niin alan kirkua.

Olen väsynyt. Kovin. Tai ei nukuta, ei väsytä, vaan uuvuttaa. Tunnen väsymyksen tummana sykkivänä möykkynä silmieni takana. Siinä se painaa. Koulussa jaksan ihan riittävästi, mutta kotona olen äreä ja kärttyinen. En halua katsoa telkkaria, en maata, en lukea, en surffata netissä. Tiedän paljon, mitä en halua tai mitä en jaksa. Mitä sitten haluaisin, en osaa sanoa.

Pupu-parka.