Tänään ajettiin pupun kanssa Helsinkiin ja käytiin ostamassa remontoitavaan asuntoon kaapit keittiöön. Pieni tauko kunnostustöistä tuli kyllä tarpeeseen; kun paiskii töistä kirvesmiehen apuna koko päivän, huomaa, että alkaa olla fyysisesti aika loppu. Kas, kun kovahintaista kirvesmiestä ei kannata laittaa nostelemaan kipsilevyjä, keikkumaan ylösalas tikapuita, ojentamaan vasaraa tai hiomaan hellaa, vaan kaikki sellainen on syytä tehdä itse. Ja kun palkollinen on lähtenyt kotiin, pitää maalata/siivota/tasoittaa/hakea puutavaraa/muu, mikä, jotta seuraavana päivänä päästään taas suoraan asiaan.
Nyt huomaa sen, että hermot alkavat olla pinnassa ja tiuskimiskynnys aika matala. Aamuisin panee myös merkille, että lihakset eivät ole ehtineet palautua edellispäivän työstä. Siksi tämänpäiväinen kaapinhakumatka tuli juuri sopivaan väliin. Sai hetken huoahtaa, matkustaa ja olla vain. Eräs ystäväparkani, jonka kanssa olen ollut hankkeissa laskea painoa vuodesta 1997 (minä paisunut niistä ajoista arviolta +10 kg, hän +12), yrittää soittaa joka toinen päivä ja pyytää hölkälle. Harmittaa kieltäytyä joka kerta, mutta hän ei selvästikään tajua, kuinka väsynyt olen.
Mutta mitäs minä kuitenkaan valitan; itsellehän tässä tulevaisuutta rakennetaan. Kämppä valmistuu kohisten!
Eilen tapasin emeritusprofessoriystäväni, joka oli lennähtänyt tänne Hollannista seminaarialustajaksi. Minua tympi jo etukäteen; väsytti ja ärsytti jo valmiiksi koko tapaaminen, ja pupu keksi jonkin sääskenkokoisen tekosyyn, jottei hänen tarvitsisi tulla mukaan. Loppujen lopuksi meillä oli tosi kivaa. Kun biologimieheni ei ollut paikalla, juttelimme me kaksi kielitieteilijää kielitieteestä, vertailimme tuntemiemme kielten äännerakenteita, keskustelimme Aleksis Kivestä ja mietimme, kuinka paljon Hedwig Charlotte Raa ymmärsi tekstistä esittäessään Leeaa samannimisessä näytelmässä. Palatessani kotiin tunsin itseni todella virkeäksi!
Huomenna pupu aloittaa työt ja minä autan kirvesmiestä helmipaneloimaan keittiön kattoa. Josssakin välissä pitäisi käydä työpaikalla hakemassa lukujärjestys ja kenties piipahtaa kaupungilla ostamassa uusi liivi juhlapukuun. Lauantaina olisi häät. Ei omat. Sääli.
Täällä minä alttarilla kuivetun, kun kukaan ei kosi. Toimintaa, pupu!
