Terveisiä Raumalta!
Pupun opiskelukaverit tulivat perinteiseen opiskelijakaveritapaamiseen, ja koska kyseisessä tapaamisessa ei ole koskaan ollut puolisoita mukana (jotta saa kikattaa ja moittia puolisoa ja olla hulvaton ja muuta), minut häädettiin pois torpalta. Otin auton ja hurautin Raumalle. Ensin ajattelin, että olisi tylsää ja että aika ei kulkisi lainkaan, mutta kyllä tämä on niin kiva kaupunki ja täynnä mukavan tuntuisia ihmisiä, että saanähdä, koska lähden takaisin ja lähdenkö lainkaan.
Niin. Että sielläpä sitten kikattavat.
Yritin etsiskellä itselleni maastokuvitoisia shortseja, mutta niitä löytyi vain vanhankaupungin ulkopuolella sijaitsevista kaupoista. Ja kun minä taas tahdon rahallani tulea nimenomaan sitä vanhaa puutaloaluetta ja sen kauppoja hypermarketteja vastaan, niin jäivät pöksyt sitten ostamatta. Toivottavasti joku kaupan suuryksikköjen suunnittelija tuntee piston sydämessään!
