Tänä aamuna torpalla sanomalehdenhakureissulla pieni koira löysi jännittäviä hajuja molemmin puolin metsätietä. Se nuuhki epäilyttävän näköistä kiveä, kyttäsi matoa kaivavaa mustarastasta ja väisti tielle tippunutta käpyä. Se jäi koko ajan jälkeen ja kipitti sitten töppöjaloillaan isäntäänsä kiinni aina niin kauan, kun piti taas pysähtyä ja varmuuden vuoksi pissata männynoksan päälle.
Aurinko siivilöityi kuusten oksiston läpi ja kimalainen pörisi puolukankukassa. Pupu voiteli aamiaisleipiä ja minä koin oloni hyvin, hyvin onnelliseksi.
1 kommentti
martin
20.6.2010 01:01
Oi, ihanaa!