Homoglobiini

Alkaa helpottaa. Eilen oli vielä kova päänsärky, tänään enää vaan lihakset kipeät. Huomenna ajattelin mennä jo töihin. Ei haluttaisi, mutta pakko kai se on...

Lueskelin Mopsin menneen opiskelijahomojärjestö Homoglobiinin toimintaan mukaan. Tuntui lämpimältä. Itse olin mukana ihan eka opiskeluviikosta syyskuusta 1992. Ihan ensi kerralla Bella Bluessa en uskaltanut heti tulla samaan pöytään, vaan kurkin ujona parin pöydän takaa, kunnes Masse huomasi sen, käveli pöytääni jä kysyi: "Oletko sinäkin joku hintinpippana?" En uskaltanut muuta kuin tunnustaa ja seurasin häntä ryhmän pääpöytään ja sinne sitten jäin aina vuoteen 1997 tai -98 asti. Sen jälkeen kävin kerran HG:n sitseillä joskus (kenties) kymmenvuotisjuhlissa, mutta silloin toiminta oli outoa.

Mutta ne menneet vuodet... Kuinka ihanaa oli istuskella vanhimmassa J&Mssä kaikki samassa pöydässä kokoustamassa. Toiminta oli kivaa ja tasa-arvoista ja hauskaa. Vaikka puheenjohtajan valinta oli ajoittain intohimojakin herättävää toimintaa (minutkin valittiin sellaiseksi aikoinani), oli mukavaa, kuinka kaikki homot ja lesbot, nuoret ja vanhat tulivat toimeen keskenään.

Joskus olen tuumannut, kuinka olisi hauskaa vaikkapa pyytää HG:tä leireilemään torpalle. Juttelin siitä kerran pupunkin kanssa, eikä hänellä ollut mitään sitä vastaan. Sitten tuumasin, kuinka oudolta se ehkä vaikuttaisi; millaiselta vaikuttaa ihminen, joka ei ole ollut toiminnassa mitenkään mukana kohta 15 vuoteen, ja yhtäkkiä pyytää mökilleen lauman nuoria kauniita ihmisiä. Just an old dirty man..?

Tuolta ajalta on paljon tarinoita, muistoja ja hyviä ystäviä. Pitäisiköhän järjestää ex-hg:läisten ilta?