voikukanhahtuvia ja tykinkuulia

Välillä tuntuu, että on niin monia tärkeinä pitämiään ajatuksia, joista haluisi kirjoittaa ja toisinaan siten huomaa, miten kaikki ne ajatukset ovatkin jotenkin kadonneet. Ikään kuin kaikki leijuisi hetkessä kuin voikukanhahtuvat – yhtenä aamuna niitä vain ei ole.
En kuitenkaan omasta mielestäni elä hetkessä –ainakaan käsitteen varsinaisessa merkityksessä. Enempikin kyllä tykkään suunnitella asioita etukäteen, joskus ehkä liikaakin, silloin saan kuulla olevani varsinaissuomalainen.
Mielipiteeni eivät missään mielessä kyllä lentele tiehensä voikukahahtuvan lailla, lähinnä ne sinkoilevat kuin tykinkuulat. Siis sellaiset hakkapeliitta-aikaiset, joista vain joka kymmenes osui edes maalin suuntaan. Kun maailmassa nyt vaan on niin paljon asioita, joista lopulta tietää aika vähän, mutta joista ikään kuin kuuluisi olla perillä.

Mitä, minä tiedän USAn presidenttiehdokkaista, silti mukamas kannatan Obamaa? Ja kuitenkaan en edes ole varma vastuustaako McCain abortteja, homoliittoja, veronkorotuksia vai onko ne kaikki hänen varapresidenttiehdokkaansa mielipiteitä?

Tai energiayhtiöiden toiminnasta? Mielipiteeni on, että energiayhtiöitä ei olisi pitänyt yksityistää saatikka viedä pörssiin. Kun ajatellaan esim. vesivoimaa, miten ihmeessä, se kuuluu pörssiyhtiölle, sen pitäisi olla meidän kaikkien yhteistä. On paljon palveluita ja toimintoja, jotka yhteiskunnan, valtion tai kuntien, mielestäni pitäisi hoitaa. En käsitä sitä miten on muka kannattavampaa antaa pörssiyhtiöiden esim. rahastaa vesivoimalla kuin kerätä vastaava hyöty yhteiskunnalle? Mutta joku fiksumpi sen minulle varmana kertoo.

Voikakukanhahtuvia tai tykinkuulia - sama vaikutus suurin piirtein.