Naamat

Ranneliikkeessäkin on keskusteltu facebookista puolesta ja vastaan.
Itse en ole kokenut tarvetta liittyä, mutta Nassu on innokas jäsen. Ja sivustakatsojan syvällä rintaäänellä voin todeta, että FB ainakin Nassun tapauksessa lisää oikeasti yhteisöllisyyttä ja yhteydenpitoa ihmisiin, joita syystä tai toisesta ei ole mahdollisuutta livenä useinkaan nähdä.
FB tarjoaa tavallisen viestinvaihdon lisäksi paljon erilaista hupi-sisältöä, jolla sitä yhteisöllisyyttä pidetään yllä.

FB myös luo verkostoja ihmisten välillä ja sen kautta saattaa saada ihan uusiakin ystäviä, kavereidensa välityksellä. Jos entisaikaan sukulaiset asuivat lähekkäin ja sukupolvien välinen kanssakäyminen oli luontevaa, niin ainakin itsellä sukulaiskäynnit rajoittuvat aika minimiin. En ainakaan itse keksi mitään muuta kanavaa, jolla voi yhtä kätevästi olla yhteyksissä niin teini-ikäisen veljentyttären kuin omien ulkomailla asuvien kavereidensa kanssa.
Nassu pelaa scrablea veljenpoikansa kanssa ja on valjastanut minun veljentyttäreni vasallikseen virtuaaliseen ritarileikkiin. Tärkeintä on yhteinen juttu, se tunne että toinen on muistanut, veikkaan.

Aina voi tietysti sanoa, että panostaa live-kontakteihin ja että FB on vain pöhköä nettiriippuvuutta ja virtuaalikaveruutta, mutta olen huomannut, että FB:n kautta ihmissuhteet pysyvät vireinä ja elävinä ja tulee uutta sisältöä myös live-tapaamisiin. Vaikka FB ei ole minun juttuni ymmärrän hyvin miksi niin monet kaverini ovat siellä.