Mr Leppoinen

Down shiftasin tai kotimaisittain leppoistin elämääni kesällä. Siirryin ei- niin -hohdokkaasta ja ei - niin -hyvinpalkatusta kokopäivätyöstä valtion virastossa ei- niin -hohdokkaaseen ja vieläkin huonommin tuottavaan osa-aikatyöhön yksityiselle.

Tein tietoisen valinnan, että minun ei tarvitse ansaita rahaa enemmän, vaan vähempikin riittää. Toki kyseessä on tässä ja nyt ja tajuan, että tuleva eläkkeeni tulee olemaan tosi pieni tällä menolla. Mutta en herää aamuyöllä ahdistuneena siitä, että eläkesäästöpossuni masua kurnii. Loppupeleissä koko eläkejärjestelmä voi olla jotain ihan muuta sitten, kun se aika tulee. Kuka sen tietää? Talousoppineet nyt arvailevat suuremmatkin asiat pieleen, joten pienen ihmisen elämä on tässä ja nyt. Tämä ainoa.

Onko elämäni sitten leppoisampaa? Tavallaan kyllä – käyn kolmena päivänä viikossa töissä ja sitten on vapaata. 3 päivää on ihan normaalia workin’ nine to five. Lähinnä tää on toistaiseksi tarkoittanut pitkiä viikonloppua saaressa, mikä ei oo paskempi vaihtoehto.
Jos lisääntynyttä omaa aikaa haluaisi käyttää hyödykseen tuottavammin, kannattaisi varmaan siirtyä lyhennettyyn työpäivään ja sit voi sen jälkeen vaikka tehdä sitä väitöskirjaa…