Omnium fidelium

Aloitan Te Deumilla syntymäpäiväni.

Hej!

Olen joidenkin ystävieni kanssa pohtinut (vuosien tauon jälkeen) ihmisen vapaan tahdon mahdollisuutta kääntymyksessä. Aiheesta kiisteltiin aikanaan mm. nk. arminiolaisessa kiistassa. Vastakkain olivat Arminiuksen kannattajat, jotka katsoivat ihmisen vapaan tahdon myötävaikuttavan kääntymyksessä (ihminen päättää, ottaako pelastuksen vastaan) ja kalvinistit, jotka katsoivat kääntymyksen olevan ainoastaan KAIKKIVALTIAAN Jumalan lahja valituille syntisille (valittu ihminen vain vastaanottaa armon).
K., M., Y. ja minä (kolme meistä on teologia) jakauduimme käsityksissämme täsmälleen kahteen yhtä suureen leiriin.

Nyt epäilen Kallen saavan jonkinlaisen kohtauksen...!

Kääntykää!

Ajatelkaa uudella tavalla!

Uuden ajattelutavan valinta näkyy kaikessa.
Esimerkiksi yksityiskohtia:
Olkaa nöyriä, mutta älkää nöyristelkö!
ja
Iloitkaa lahjoissanne ja lahjoistanne, älkää kitiskö enää!
ja
Itkekää itkevien kanssa, älkää pysykö kovina!

Ajatelkaa uudella tavalla!

Luulot ovat paljon vahingollisempia kuin selvitykset totuudesta/vääryydestä.

Kuunneltuani nyt Waltraud Meierin esityksenä Wagnerin Tristan und Isolde-oopperan finaalin Lemmenkuolokohtauksen voin laskeutua kuolevaisten pariin.

Minulla oli mukava pyhän Walpurgisin juhla. Olin puhaltamassa ilmapalloja lapsille ja varttuneemmille Kotkassa. Ansio tästä matkasta kuuluu M:lle, joka tekee siitä perinteen.

Paluu oli myös mukavaa. Tosin eilen satoi, mutta tänään saatoin rientää tapamaan iloista seuraamme perinteisessä tapaamispaikassamme.
Olen myös hieman huolissani. TP tekee liikaa työtä...?

H. on taas hauskuutta täynnä...
Ka:n hymy on niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin kaunis!

Nyt palaan kuuntelemaan - tässä vaiheessa Tallisia ja Striggiota (renessanssi-musiikkia).

HERRE, FÖRBARMA DIG!

Kävin istumassa yksikseni hiljaa tuomiokirkossa. Rauha valtasi mieleni. Useat ristivedot lakkasivat tuskastuttamasta.

Sitä ennen kävin uudessa kirjastossamme, jossa tapasin T:n. Iloinen ilmeesi teki hyvää myrtyneelle mielelleni.

Tehtävän toteuttaminen voi olla salattua meiltä.

On esikuvallista pitää yllä elämässään järjestystä. Järjestys on ajateltu toisten ihmisten rakennukseksi. Järjestys riippuu tilanteesta, sillä kyse on kulloisestakin lähimmäisestä. Tarkoitus ei ole vangita, vaan pysyä vapaana.
Rakkaus on rakkautta totuuteen. Sen vastakohta on usko valheeseen. Ero on merkittävä: Rakkaus ei rajaudu uskon mukaan.

Mitä on totuus?
Jumala on ilmestynyt toiminnassaan ja on näkyvä siinä. Tästä saamme tietoa myös Jumalasta. Näin ollen luotu, vaikka on langennut, antaa tietoa Jumalasta ja tämän laista. Luojana hän on kaiken ylistyksen ja kiitoksen arvoinen.
Ihminen kuitenkin vaihtaa saamansa ylistyksen ja kiitoksen aiheen (Luojan) luotuun. Tieto Luojasta luomisessa vaihtuu tietämättömyydeksi. Luodussahan itsessään ei ole totuutta - kuten on helposti nähtävissä! Elämämme siirtyy pimeäksi ja "olemattomaksi" tuon tietämättömyyden takia.
Seuraukset:
Tietämättömyydessään ihminen seuraa jotain muuta - omaansa. Yhdessä nämä tietämättömät luodut jakavat keskenään pimeyttä eli tuota alussa mainittua uskoa valheeseen. Luojan ylistäminen ja kiittäminen on vaihtunut luodun ylistämiseen ja kiittämiseen. Rakkauden on korvannut itsekkyys.
Jumala j ä t t ä ä nämä ihmiset a j a t t e l u t a p a a n s a, jossa meidän tietoomme ei kuulu kunnioittaa ja kiittää Luojaa. Nämä ihmiset, me olemme langenneita - emme rakasta niinkuin meidän tulisi tehdä. Meidän tulisi rakastaa totuutta Luojasta.
Olemme kaikki ansainneet tuomion.
Kaikki me toimimme samalla tavalla - palvelemme luotua, emme Luojaa.

Ansaitsematta sitä olemme kaikki (kuitenkin) lunastetut Jeesuksen Kristuksen lunastustyössä. Usko Kristukseen tuo lunastuksen meillekin. Vaikka meidät on jätetty ajattelutapaamme, niin Jumalalla on myös pelastus meille, pelastus, jonka otamme vastaan ajattelutapamme muuttumisessa - että Jumala on!. Se ei tule yrityksistä omilla hyvillä töillä hankkia se - se ei tule teoilla lain mukaan, sillä lain mukaan kuolemme, tunnemme syntimme. Omassa järjessämme tunnemme Jumalan lain, mutta emme täytä sitä, emme kykene sitä täyttämään. Kristuksen lunastus on armosta kertakaikkinen kaikille.
Uskomalla tähän Luojan äärettömän hyvään tekoon ylistämme Häntä.
K r i s t u k s e s s a olemme vapaat! Olemme vapaat tekemään lähimmäiselle hyvää.
Ylistys ja Kiitos Luojallemme Hänen rajattomasta hyvyydestään!

Käsittelen tässä osana suurempaa kokonaisuutta teemaa, joka Ranneliikkeessä on keskeinen: homoutta.

Jotkut sikiöt eivät saisikaan mahdollisesti syntyä, jos niillä tiedettäisiin olevan esim. Downsin syndrooma. Tällaisen tiedon keruun mahdollistaa sikiödiagnostiikka. Sinällään tutkimus ei ole pahasta, mahdollisuus siihen, MUTTA:
Tutkimuksen seurauksena vanhemmille voi muodostua halu - jo aloitetun ja halutun raskauden - keskeyttämiseen, koska sikiöllä todetaan jokin piirre, joka ei sovi ihanneihmiskuvaan.
Onko ihanneihmiskuvan seuraaminen hyvä asia? Siihen pyrkiminen on usein hyvä, mutta emme kukaan saavuta ihannetta. Tätä vasten me epäonnistumme, olemme vajavaisia, olemme ihmisiä. Toivon, että ihanne ei koskaan rajaa ketään ulkopuolelle.
Mahdollisuus, että rajaamme ihmisyyden ulkopuolelle i h m i s i ä on lääketieteen kehityksessä eettinen pohdittava.

Koko sydämestäni rukoilen, että kaikille suodaan mahdollisuus ihmisenäoloon! Niin vanhemmille kuin tuleville ja oleville lapsille!

Kun rakastaa laajasti ja myönnän, että se on vaikeaa, hyvin vaikeaa, niin se saattaa johtaa kivuliaisiin kokemuksiin itselle. Varsinkin silloin, kun ei katso voivansa ilmaista omaa tuskaansa; silloin, kun muut ilmaisevat näkökohtiaan tuskastaan ja itse kärsii hiljaisuudessa samoista asioista.
Tunne siitä, että sinut on jätetty huomioimatta, voi olla murskaava - riippumatta tunteen "todellisuus"arvosta. Ainakaan kyseessä ei ole mukava tila. Et ole olemassa, sillä sitä ei ole vahvistettu. Yhtä hyvin voisit olla ei-mitään - sillä ei ole merkitystä. Miltä tuntuisi? Onko tuttua?
Tällainen tila ei välttämättä edes johdu siitä, että et itse yrittäisi - jopa kaikin voimin - rikkoa huomioimattomuuden. Alat pohtia omia mahdollisia vikoja, puutteita, vääriä ominaisuuksia... saatat tajuta ajattelusi vääryyden, mutta se ei muuta hiljaisuutta.

Kuka muuttaa hiljaisuuden?