Usein kuulee sanottavan, että jokin on "vain jonkun päässä" - tarkoittaen - näen tulkitsen - , että se ei ole osa todellisuutta.
Kyllä ajatukset ovat osa todellisuutta. Muutenhan niitä ei olisi ajateltu.
Toimimme myös tähän kategoriaan liitettyjen ajatusten vaikuttamana. On vaikea sanoa, milloin tulkinta ylittää tulkittavana olevan. Onko näitä rajoja edes muussa mielessä kuin tavat, näkemykset, arvot? Näillä yhdistelemme pyrkiessämme ymmärtämään.

Emme huomaa itse useinkaan, että ajatuksenkulkuamme ei sanele mikään ehdoton logiikka (näin usein kuvittelemme), vaan maailmankatsomuksemme (siinä oleva logiikkamme).

Emme huomaa, että olemme jo valinneet. (Joskus ehkä, kun hätkähdämme tajutessamme, että jokin ajattelemamme voidaankin tulkita aivan toisin.)

Voimme valita, voimme valita tavan nähdä asioita. Valinta vaikuttaa maailmassa.