Pupulla on pari päivää lomaa. Koska hän on velvollisuudentuntoinen ja kuuliainen lapsi, hän päätti mennä vanhempiaan tapaamaan. Jo iltapäivällä hän laittoi viestin, jossa kertoi että hänellä on tylsää.
Minä olen hiipparoinut ympäri asuntoa villasukat jalassa ja istahtanut ihan vain olemaan eri huoneisiin. Muistelen, että yhtä yötä lukuunottamatta ollaan oltu yhdessä joka päivä helmikuusta alkaen. Kun tähän on vielä mahtunut aikataululla 24/7 tehty vuokra-asunnon remontti ja pii-tkä kesäloma, huomaan, että yhdessä kimpussa on oltu ihan symbioosiin asti.
Ei siksi, ettei minulla olisi kivaa. Viihdyn niin kovin sen höppänän seurassa. Mutta silti on näemmä hyvä olla välillä ihan keskenänsä ja antaa aikaa itsellensä.
Pitäisiköhän minun matkata vaikka sisarusten luo, että saa pupukin aikaa olla yksinänsä?
