Kuvaelma III

Oppilas B ja lehtori A luokkaretkellä Suomen joutsenella koko luokan kanssa

A: Hei äijät, älkääs jääkö sinne. Opas meni jo kannen alle.
B: Ope hei, mä en tuu tonne alas.
A: Miksi et.
B: En vaan tuu.
A: Sepä ei ole ihan sinun ratkaistavissasi. En mä täällä voi alkaa kuuntelemaan kolmenkymmenen ihmisen haluamisia.
B: Sä olet mulle vihainen.
A: Miksi mä sulle olisin vihainen. Mulla on vaan vastuu kaikista mun oppilaista työpäivän ajan. En mä voi siksi jättää ketään yksinään mihinkään.
B: Mä en vaan tuu. Mulla huimaa jos mä meen noin jyrkkiä portaita.
A: Huimaa?
B: Joo. Jos mä kaadun ja tipun, niin vähänkö mä syytän sua siitä.
A: Jos sä kaadut ja tiput, niin vähänpä se on minun syyni.
B: Sä vihaat mua.
A: Kaikki muut odottaa meitä jo.
B: Mä en tuu.
A: Odota sitten täällä kannella, niin me tullaan tänne kun me ollaan nähty kaikki tuolla alhaalla.
B: En mä ala täällä yksin istumaan!
A: Mitä sä nyt kiukuttelet?
B: Jos sä jätät mut tänne yksin niin mä hyppään tonne jokeen!
A: Mitä tämä nyt oikein on? Mulla on kaksikymmentäyhdeksän muuta oppilasta tuolla odottamassa ja sä kiukuttelet mulle kun mä en voi ratketa kahteen paikkaan?
B: Sä et koskaan kuunetele mua. Sulla ei oo koskaan mulle aikaa.
A: Onko mulla ollut jotenkin vähemmän aikaa käyttää sinua varten kuin mitä muille? Onko tämä sun mielestä sun ikäisen käytöstä? Sä olet parin päivän päästä virallisesti ysiluokkalainen ja me käydään keskusteluja siitä, hyppäätkö sä laivalta jokeen.
B: Sä vihaat mua.
A: En vihaa sua. Mutta sun käytöksestä mä en tällä hetkellä pidä.
B: Mä hyppään laidan yli.
A: Hyppää mun puolestani, jos se sua rauhoittaa. Tuolla on sitten tikkaat, mistä pääset ylös. Näetkö sä ne? Mä meen nyt alas. (menee)
B: (istahtaa laivan kannelle. Itsekseen) Haistakaa vittu kaikki.