Nyt kun euroviisut ovat taas tältä vuodelta ohi, on aika purkaa ajatuksia. Ensinnäkin noloa tai ei, elin aika täysillä mukana pitkin kevättä. Joten olo on kuin lapsena joulupukin lähdettyä: odotus, lahjat (kisat)ja sitten ei mitään…
Mutta Kisat oli mahtavat, Yle ja muut järjestäjät hoiti hommat paremmin kuin "ihan hyvin".
Finaali alkoi tosi mageesti Lordilla ja se toimi televisiossakin hyvin. Olin paikan päällä perjantai-illan harjoituksissa ja täytyy sanoa, että varsinkin Lordin aikana tuli sellainen tunne, että this is the real thing.
Vaikka Serbia ei ollutkaan oma suosikki ja murjotin valinnan jälkeen hetken, niin nyt voi tunnustaa sen ansiot taas.
Ensinnäkin laulajalla oli vaatteet päällä, siis peittävät vaatteet. Lavalla ei nähty tanssia eikä muitakaan temppuja.
Laulaja ei myöskään ollut mallin mitoissa, vaan tavallisen näköinen.
Minusta nämä on tärkeitä asioita, koska liian usein euroviisuissa on ajateltu, että vain mallin mitoissa olevat ns. kauniit ihmiset voivat pärjätä. Esim. Hannan kohistiin olevan liian lihava viisuviikon aluksi!
Mutta siis tämä osoittaa, että hyvin laulamalla ja esittämällä kauniin laulun, voi jopa voittaa viisut!
Sitten esitykseen. Toisten mielestä se oli koskettava ja aito jne. Minusta mikään mikä viisulavalla tapahtuu, ei ole kovin aitoa, mutta juu, ymmärrän, että Serbian esitys pystyi välittämään kuvan aitoudesta ja omakohtaisuudesta.
Yksi syy tässä voi olla kieli. Uskon, että äidinkielellään useimmat pystyvät eläytymään kaikkein parhaiten ja saavuttavat parhaan, aidoimman, tunnelman. Ainakin jos englannin taidot eivät ole erityisen hyvät. Englannin osittainen käyttäminen pilasi esim. Makedonia ja Saksan esitykset.
Serbokroaatti on siitäkin hyvä kieli, että sitä puhutaan myös Serbian naapurimaissa ja ehkäpä sitä ymmärretään myös muiden eteläslaavien keskuudessa. Erityisen hienoa on, että voiton voi saavuttaa muillakin kielillä kuin englannilla. Euroopassa on muitakin kulttuureita kuin anglosaksinen kulttuuri, tässä viisut toimivat hyvänä esimerkkinä. Slaavilaiset kielet ja kulttuuri ovat osa Eurooppaa ja tämä tuntuu olevan yllätys niille, joiden mielestä itäeurooppalaiset äänestävät blokkina toisiaan.
Vaikka ennen viisuja hehkutin Ruotsia, joudun ottamaan takaisin: se ei finaalissa kolahtanut mitenkään erityisesti, esitys oli jotenkin ponneton ja lattea, ei ollenkaan yhtä hyvä kuin Ruotsin finaalissa. Ja piisinä, se oli kovin vanhakantainen, sointumaailma suoraan Abban nuottikirjasta. Se tunnutaan Ruotsissa aina kaivettavan esiin, kun lähdetään tekemään viisuja. ruotsalaisten tekemiä viisuja esittävät myös muut maat, siksi se tietty sointi ja formaatti on niin laajalle levinnyt, että monet pitävät sitä euroviisustnadardina.
Tänä vuonna se tyrmättiin aika täysin vain Kreikka edusti sitä kymmenen joukossa. Itse kyllä usein pidän Ruotsin viisuista, joten sinänsä...
Siiten tämä seksuaalivähemmistönäkökulma. Serbiassa käsittääkseni seksuaalivähemmistöjen asiat eivät ole olleet kovinkaan hyvissä kantimissa. Maata oli kuitenkin valittu edustamaan lesbo, joka toi voiton kotiin. Ja lehtien mukaan voittajat otettiin vastaan Serbiassa kansallissankareina, voisiko tämä luoda positiivista ilmapiiriä myös seksuaalivähemmistöille? Tosin tässä kohtaa ei pidä yliarvioida viisujen merkitystä, ääniä annettiin kuitenkin koko Euroopassa vain 6 miljoonaa, vaikka katsojia arveltiin olevan yli 100 miljoonaa. Vaikka itsestä kisat ovatkin tärkeät ja äänestin jopa useampaan kertaan, niin on hyvä muistaa, että tässäkään asiassa en ole keskiverto eurooppalainen.
Euroviisujen kohdalla puhutaan aina homoturisteista, mitenköhän Serbia ottaa meidät vastaan? Kuinkakohan moni on menossa?
