turhaa väkivaltaa

Tänään uutisissa kerrottiin siitä miten väkivalta on tullut yhä raaemmaksi ja sattumanvaraisemmaksi. Yhä nuoremmat henkilöt myös tekevät silmittömiä väkivallantekoja, joissa uhrit joko kuolevat tai vammatuvat pysyvästi.

Poliisin käsityksen mukaan sattumanvaraisia väkivallantekoja tekevät eniten henkilöt, joiden kuuluisi olla hoidettavana psyykkisten oireiden vuoksi. Poliisin mukaan ihmisillä on myös entistä enemmän mukanaan veitsiä ja muuta aseistusta, joilla pahoinpitelyitä tehdään. Helsingin metrossahan tuli taannoin kirveestä päähän ja eilen siellä kuulemma sytytettiin vaunu palamaan.

Myönnän, että olen säikky ja huolestun puukotusuutisista ja varsinkin siitä, että väkivalta vaan näyttää lisääntyvän ja raaistuvan.

Yleisen käsityksen mukaan esim. medialla on suuri merkitys tässä kehityksessä. Mutta viime kädessä vastuu kasvavan lapsen ja nuoren käytöksestä on kodeissa. Jos kodeissa ei anneta hyvää mallia niin mistä lapset sen saisivat? Kouluja ja opettajia on turha syyllistää, sillä nykyään hekin ovat enemmän uhreja kuin auktoriteetteja. Monella kuitenkin tuntuu vanhemmuus olevan hukassa ja pahasti. Lapsille ei uskalleta, viitsitä tai välitetä asettaa rajoja ja niinpä se mikä voi tuntua harmittomalta ja varattomalta voi myöhemmin saada katastrofaalisia seurauksia.

Toki aivan tavallisesta perhetaustasta voi tulla psykopaatti sarjamurhaaja ilman että kenelläkään on mitään käsitystä. Mutta yleinen piittaamattomuus ja asenne siihen että ei puututa on hyvä kasvualusta nykyisien kaltaiselle tilanteelle.

Kun puhuttiin hedelmöityshoidoista niin yksi argumentti naispareija vastaan oli juuri perhe ja lasten oikeus isään. Missä tämä isän malli sitten näkyy käytännössä, miten suomalainen normiperhe todella voi olla joku tavoiteltava malli ja se, että pystyy lapsen hankkimaan ei vielä tee kenestäkään kasvattajaa.