Lämpötila putosi sitten aika reilusti. Mukavahan se toisaalta on, että vuodenajat vaihtuvat, mutta ihan juuri nyt en olisi halunnut istua vetoisassa toimistossa näin viileänä päivänä. Olkapää nimittäin alkoi loppupäivästä oikuttelemaan (tuo äskettäin leikattu puoli). Katsotaan nyt, mitä siitäkin tulee. Flunssan tulo ainakin näyttää kohtuullisen varmalta.
Aloittamani opiskelujakso ei vielä vaadi suunnattomia ponnistuksia, mutta varmaan sekin eteen tulee, jahka tuon MOAC - materiaalin saa eteensä. VirtualPC alkanee kohta jyllätä koneella ja sinne sitten pitäisi rakennella jos jonkinlaista palvelinhärpäkettä työasemineen ja määritellä erilaisille käyttäjille erilaisia oikeuksia ja rajoituksia. Ja testata tietysti tehty ympäristö...
Silmieni ilo ja päivieni valo on juuri saanut loppusuoralle Ciscon kurssimateriaalin - ei kuulemma ole ihan helpointa luettavaa. Sen kyllä uskon...
Ainoa, joka tässä perheessä vähät välittää tietotekniikasta on tuo meidän kolli. Tosin Hänen Kaiken Karvaisuutensa muistaa pitää huolta siitä, että saa tarpeeksi huomiota ja harjausta osakseen - tulemalla vaikka läppärin päälle istumaan, jos muutoin ei ajoissa ole huomioitu.
"Tee kaikki hyvä minkä voit, kaikin keinoin mitä voit, kaikilla tavoilla joilla voit, kaikissa paikoissa joissa voit, kaikkina aikoina joina voit, kaikille niille joille voit, niin kauan kuin voit." –John Wesley
