Varsinkin Pepen toivomuksesta:
Me usein ilmoitamme tarkastelevamme asioita näkökulmasta, joka o n omasta olemisestamme johtuvaa (luonne, ominaisuus, ammatti, ikä...). Tällöin on hyvä muistaa, että olemme rajoittaneet tässä suhteessa näkökulman itseemme ja oman itsemme valitsemaan järjestelmään.
Tärkeää se on siksi, että emme yleistä lausumiamme kaikenkattaviksi - ei edes silloin kuin ajatuksemme koskevat kaikenläpäiseviä (mutta EI kaikenkattavia) teorioita.
Tällainen kaikenläpäisevä teoria voi olla esimerkiksi teoria maailman kehityksestä. Biologi väittää maailman kehittyneen evoluution (tai jonkin muun biologian tieteenä luoman teorian) avulla. Tällöin kyseessä on b i o l o g i n e n selitys. Se tutkii maailman kehitystä maailman sisäisistä prosesseista käsin.
Psykologi voi tutkia myös maailman kehittymistä. Maailma kehittyy psykologin näkökulmasta esimerkiksi tajunnan kehittymisenä. Sivuhuomautus: Kun ajattelemme tajuntaa, ajattelemme sen helposti olevan alisteinen (tai kapeampi) kuin biologia. Näin ei tarvitse olla. Ei psykologin maailmanselitys ole laajuuden, rinnasteisuuden tai kiintopisteen takia yhtään vähemmän o i k e u t e t t u selittämään maailman kehitystä kuin biologin selitys.
Kysymykset ovat eri (mutta ks. alla). Vastaukset ovat meidän.
U s k o n n o l l i n e n maailmanselitys voidaan ajatella olevan rinnasteinen näille muille maailmanselityksille ja olevan omassa oikeudessaan oikeutettu selittämään. Siten u s k o n n o l l i n e n näkökulma toimii uskonnon piirissä ja antaa uskonnollisen selityksen.
Voidaanko rinnastaa?
Uskomme kohde on kokonaisvaltainen. Uskomme kohteesta saamme itsellemme ja koko maailmamme selityksen. Jos emme usko, niin meillä ei ole perustaa millekään. Perusta hakee meitä, mutta emme rajoittuneisuudessamme välitä siitä.
Pohja puuttuu kaikelta.
