Ei ehtinyt tämän kesän pride-apajille. Vaan eipä se noilla tappioilla olisi paljon lohduttanut. Kaiketi voi yhden aikakauden katsoa päättyneeksi tämän myötä, vaikka tuotemerkki DTM olikin ollut kokonaan uusilla omistajilla jo toistakymmentä vuotta.
Nyt on tietysti jäljellä kysymys tuotemerkki DTM:n kohtalosta. Hankkiiko joku nimen konkurssipesältä käyttöönsä? Se jää nähtäväksi.
Harmi, että DTM joutui lähtemään Maskulta. Siinä se ehkä olisi edelleen toiminnassa. Hotellia rakennettaessa olisi kyllä pitänyt huomioida kunnon äänieristykset, jotta yökerhon toiminta olisi voinut jatkua. Olisi myös kiva tietää, millainen käyttöaste ko. hotellilla on ollut viime vuosina - ääniongelma oli kai vain parissa huoneessa, joten ehkä hotelli olisi voinut pitää noi huoneet jopa tyhjinä tai päästä DTM:n kanssa jonkinlaiseen pieneen kompensaatiosopimukseen, jolloin hotelli olisi myynyt ko. huoneet ääniongelmaisina hiukan edullisemmin. Tiedän useita henkilöitä, jotka voivat nukkua ihan käsittämättömässä melussa, joten asiakkaita olisi varmasti löytynyt, jos hotellihinnassa olisi hiukan säästänyt.
Itse kävin DTM:ssä Manskulla ehkä kerran kuussa, mutta Teurastamolla en kertaakaan. Helsingin eteläosissa asuvana koin sen olevan aivan liian kaukana. Moni muukin koki lokaation hankalaksi: sieltä ei päässyt monikaan yhdellä yöbussilla himaan, vaan ensin piti päästä keskustaan ja vasta siitä sitten eteenpäin.
Lokaation lisäksi toinen virhearvio oli segmentointi. Viime vuosina DTM vetosi aika vahvasti nuoriin ja fakta on se, että tänä päivänä nuoret juovat vähemmän ja siten tuovat yrityksen kaipaamaa myyntiä vähemmän. Jo Manskun aikana asiakaskunnassa myös naiset olivat hyvin edustettuina ja ymmärtääkseni sama jatkui Teurastamolla, mikä sai varsinkin yli 30v homot pysymään keskustassa Hercussa ja Mänssillä. Helsingin kokoisessa pienessä kylässä sateenkaarifirman ei kannata kääntää selkäänsä vanhemmille maksukykyisille homoille.
Tylsä kuitenkin kaikkinensa, että taas on yksi mesta vähemmän. Vaikka asenteet ovat parantuneet ja monet käyvät bilettämässä heteromestoissa, niin on ainakin itselleni edelleen kivempi mennä homomestaan, sillä kun jonkun kanssa jutustelee, niin voi lähtökohtaisesti olettaa, että tyyppi on homo tai ainakin homomyönteinen - heteromestassa se on aina yhtä arvuuttelua, ketä uskaltaa mennä iskemään.
Pitää nyt kuitenkin nostaa vielä malja DTM:lle. Monta kivaa iltaa siellä on vietetty ja muistoa saatu. Kippis ja RIP :-)
Kieltämättä DTM:ssä on tullut vietettyä hyviä hetkiä, ehkä oman elämän kannalta jopa käänteentekeviä. Eritoten Annankadulla. Vielä Roballakin tuntui vanhan taian kosketus. Uuden omistajan aikaa edustavaan Manskun versioon ei syntynyt mitään sidettä, vaikka siellä pari kertaa käytiinkin. Teurastamon paikkakin käytiin kahdesti katsomassa.
Manskun toimipaikan ääniongelmille ymmärtääkseni löytyi lopulta konkreettinen (osa)syy. Kiinteistössä, jossa DTM toimi, oli jossain vaiheessa historiaa tukittu hotellikiinteistön vastaisesta seinästä aukko aika kevyesti kipsilevyillä. Ongelma ehkä olisi ollut mahdollista korjata eristystä parantamalla tai ehkä muuraamalla aukko kunnolla umpeen, ja vastuu olisi kuulunut (myös) kiinteistölle. Asia kuitenkin kävi ilmi rakenneselvityksessä vasta kun DTM:n toiminta tiloissa oli jo päätetty lopettaa.
Tässä viimeisimmässä paikassa ilmeisesti monta asiaa meni lopulta toisin kuin ehkä oli ajateltu. Sijainti oli lopulta liian syrjäinen (muutama kortteli liian kaukana), yritettiin ehkä palvella liian laajaa yleisöä - eikä lopulta nimenomaan ketään (jolloin päädyttiin kilpailemaan samassa sarjassa kuin mitkä tahansa laajan yleisön yökerhot), remontin kulut olivat kaiketi hyvin raskaat, yleinen taloudellinen tilanne Suomessa viime vuosina ei rohkaise ihmisiä kuluttamaan, nuoremmat eivät enää juo vanhempien lailla, yökerhoihin ja baareihin ei enää nettiaikana lähdetä entiseen malliin etsimään seuraa, yhteiskunnallinen kehitys ei enää muutenkaan ohjaa hlbti-vähemmistöihin kuuluvia omaan kuplaansa jne.
