Jyväskylälle mainehaitaksi muodostunut kysymys kirkon tilojen käytön sallimisesta kaikkiin avioliittotoimituksiin väistyi, kun Lapuan piispa Matti Salomäki taipui juhannuksen alla 2025 hyväksymään Jyväskylän kirkkoneuvoston toistamiseen esittämän pyynnön. Aiemmin kertaalleen Lapua oli yhtynyt Jyväskylän kirkkoherra Arto Viitalan kielteiseen kantaan ja torjunut kirkkoneuvoston päätöksen.
Antamassaan uudessa toimintaohjeessa piispa Salomäki huomauttaa kuitenkin, että kirkon avioliittokäsitys ei ole muuttunut ja päätösvalta sen osalta kuuluu kirkolliskokoukselle.
Lapuan tuomiokapituli oli käsitellyt kokouksessaan piispainkokouksen 3. kesäkuuta antaman pastoraalisen ohjeen merkitystä samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon vihkimisen, avioliiton siunaamisen ja tilojen käytön näkökulmasta.
Piispan uuden ohjeen mukaan Suomen evl-piispainkokouksen kesäkuun alussa antama pastoraalinen ohje "ei edelleenkään muodosta virkavelvollisuutta" samaa sukupuolta olevien vihkimiseen eikä "kirkkoherralle velvollisuutta vihkimisen järjestelyihin", mutta "ei myöskään sisällä kieltoa vihkiä samaa sukupuolta olevia, vaan mahdollistaa pastoraalisen harkinnan elementit".
Piispa Salomäki totesi edelleen "henkilökohtaisesti toivovansa" pappien toimivan edelleen "kirkon voimassa olevan avioliittonäkemyksen mukaisesti", mutta hän kertoo myös "arvostavansa jokaisen työtä riippumatta tämän valitsemasta toimintalinjasta kyseisessä asiassa".
Lapuan tuomiokapituli oli äänestyspäätöksellä hylännyt Jyväskylän kirkkoneuvoston vuoden 2023 enemmistöpäätöksen avata kirkko- ja kappelitilat samaa sukupuolta olevien vihkimiselle. Asia oli siirtynyt tuomikapitulille kirkkoherra Arto Viitalan vastustettua kirkkoneuvoston kantaa.
Nyt asia ratkaistiin kapitulissa Jyväskylän kirkkoneuvoston kannan mukaisesti viitaten piispainkokouksen ohjeeseen. Sen mukaan avioliittoon vihkiminen ja avioliiton siunaaminen ovat kirkollisia toimituksia, joiden soveltuvuudesta kirkkotilaan ei tarvita erillistä päätöstä.
Kirkkoneuvoston päätöstä jarruttanut Jyväskylän kirkkoherra Viitala totesi tiedotteessa pitäävänsä tärkeänä piispan muistutusta, että "kirkon virallinen avioliittokäsitys ei ole muuttunut, joten työntekijöillä ei ole velvollisuutta olla toteuttamassa näitä tilaisuuksia".
Samalla Viitala totesi hiippakunnan ohjeen ja tilapäätöksen mahdollistavan sen, että seurakunnan papit ja muut työntekijät saavat omantunnon vapauden osallistua samaa sukupuolta olevan parin vihkimisen tai avioliittoon siunaamisen toimittamiseen.
Jyväskyläläisellä kirkolla eniten
tasa-arvohistoriaa Suomessa
Jyväskylän seurakunnan hallinnassa olevaan Säynätsalon kirkkoon liittyy ehkä Suomen kirkkorakennuksista eniten tasa-arvohistoriaa.
Kirkon rakennutti Hanna Parviainen. Vihkiäisissä 6.1.1927 ovella ottivat kutsuvieraat vastaan Hanna ja hänen elämäntoverinsa Wivi Lönn. Elämäkerran Hannasta kirjoittaneet Kristiina Markkanen ja Leena Virtanen muotoilivat sinä päivänä "varmaan vihityn muutakin". Myös Suomen tasa-arvohistoriaan kuuluva, Hannan ja Wivin ystävä Ilmari Hannikainen sävelsi kirkolle nykysinkin soivan kelloteeman ja hengellistä musiikkia. Ja sattumoisin vielä ihan elämänsä viimeisenä vuonna 1954 teki kirkolle Häämarssin. Hänen luottotarjoilijansa vierailuilla nauttimassa Enso-Gutzeitin Parviaisen tehtaitten vieraanvaraisuudesta Säynätsalon tehtaan Kerholla, oli menossa avioliittoon ja Ilmari muisti paria häämarssilla.
Vuonna 2013 seurakunta hyväksyi kirkon pihamaalle Sonja Vectomovin veistämän Hanna Parviaisen patsaan. Sen kustansi Kauko Sorjosen Säätiö.
Uutisessa mainittu kirkkoherra Arto Viitala oli silloin jo tehtävässään. Puheessaan seurakunnan ottaessa patsaan vastaan Viitala ei suoraan viitannut Hannan yksityiseen elämäntilanteeseen ja valintoihin. Hän korosti Hanna Parviaisen lahjoittajaroolia ja puhui ilosta nousevasta rakkaudesta sekä Hannan vaikutuksesta paikallisidentiteettiin. Viitala viittasi myös Luukkaan evankeliumista löytyvään tasa-arvohenkiseen mainintaan, tasa-arvosta miesten ja naisten välillä.
Säynätsalon kirkon teologinen sävy on viime vuosina ollut voittopuolisesti hyvin konservatiivinen. Etenkin itsenäisyyspäivän saarnoissa on viime vuosina arvosteltu valtiollista avioliittokäsitystä. Talvisodan taistelujen mm katsottiin "jatkuvan taistelussa perhekäsityksestä". Säynätsalo on äänestyskäyttäymiseltään vaalituloksissa Jyväskylän vasemmistiolaisin alue ja siten nykytilanteessa liberaali. Säynätsalossa tarjottu teologinen näkemys on johtunut viranhaltijavalinnoista eikä niinkään paikallisesta kysynnästä.