• arkadas

Minun pitäisi...

... olla onnellinen, siitä, että sain lopultakin opintoni taputeltua kasaan ja nyt on se parin vuoden takainen opiskelun aloitu päätetty suoritukseen. Papereita odotellessa.

... olla onnellinen, siitä, että osaamiseni on tunnustettu ja arvostettu, jonka seurauksena siirryn vapun jälkeen uuteen positioon työyhteisössämme.

... olla onnellinen, että olen saavuttanut edellä olevien kautta jotain sellaista, jota pidin itselleni lähes mahdottomana.

Mutta en osaa iloita, koska...

... elämässäni ei ole enää sitä valopilkkua, jonka takia puurtaisin ja jaksaisin.

... elämäni on jo kuukausia sitten muodostunut selviytymiseksi päivästä toiseen.

... elämäni on tällä hetkellä tyhjää, tyhjempää se olisi ilman työtä, josta pidän.

Ajelehdin tällä hetkellä vailla päämäärää, väsyneenä, ahdistuneena ja masentuneena. Hylättynä.

Parissa vuodessa ehti tapahtua paljon, siitä huolimatta eron tullessa, tuntuu kuin mikään ei olisi muuttunut - ainoastaan parisuhteen "rasitteet" ovat päättyneet. Edelleenkin meillä on yhteistä (toistaiseksi) vain ruokatili ja osoite.

Hymyillään vaan, ei oo muutakaan enää antaa
Luovutaan toisistamme hiljaa...
(Laura Närhi: Mä annan sut pois)

4 kommenttia

Hulivilipoika

10.4.2014 16:46

Kurja kuulla, että sinulla on rankka vaihe elämässä. Ajattelisin, että älä ainakaan sillä kuormita itseäsi, että sinun täytyisi tuntea jollakin lailla, esim. olla onnellinen saavutuksistasi juuri nyt. Uskon, että noiden tunteiden vuoro tulee sitten, kun pääset tämän kriisin yli - hienot saavutuksesihan eivät katoa mihinkään, vaikka niitä ei nyt jaksaisi nähdä. Nyt tunnet vain tyhjyyden, mikä on enemmän kuin ymmärrettävää erotilanteessa. Minua on auttanut tällaisissa tilanteissa se, että koetan vain keskittyä kulloisiinkin arkisiin tekemisiin ja rutiineihin, jotka auttavat pitämään kuivilla ja jaksamaan päivästä toiseen. Ennen pitkää voimia tapaa tulla sitten muuhunkin, myös siihen iloitsemiseen.

arkadas

10.4.2014 20:44

Kiitos Hulivilipoika kommentistasi, asiaa puhut.

martin

10.4.2014 21:37

Yhdyn Hulivilipojan ajatuksiin.
Voimia!

arkadas

10.4.2014 22:48

Kiitos Martin