Viimeaikaiset tapahtumat elämässäni ovat olleen jokseenkin rajuja, ja tuntuu, että olen vielä osittain vanhassa elämässäni "kaltereiden vankina" jonkin aikaa.
Kun ensimmäinen lomaviikkoni toi elämääni täydellisen yllätyksen, positiivisen sellaisen, hymyni on ollut herkässä. Sen ovat useat kanssaihmiset myös huomanneet. Olen muutamassa päivässä kertonut elämäntarinani eräälle ihmmiselle - mitä enemmän hän sitä kuulee, sen vakuuttuneempi hän on siitä, että haluaa olla kanssani. Näin olen ymmärtänyt.
Nyt vain pitää yrittää pitää pää kylmänä ja olla toistamatta aikaisempia virheitä. Edetä asioissa rauhallisesti - tosin se jo minulle ehdoksi saneltiin ;)
Jos ei ota riskejä, ei koe mitään. Jos ei tee mitään, ei myöskään tee virheitä. Jos ei elä omaa elämäänsä, joutuu stalkkaamaan muiden elämää :P
