• Massa

Maailman paras kesä

Rakas ystäväni totesi äskettäin että blogini on moderni nettiversio vanhasta tutusta Juoppohullun Päiväkirjasta. Hän totesi myös lukijoiden varmaankin luulevan tekstini olevan pelkkää äärimmilleen vietyä provoilua kun tosiasiassa Masan ajatusmaailma ja elämä on varsin tarkalleen kirjoitetun tekstin mukaista. En haluaisi mitenkään pilata iloanne mutta kuvittelemaanne sarkasmia ei ole olemassa.

Masa on varmasti saavuttanut juoppohulluuden tilan pienimmällä määrällä alkoholia mitä kukaan ikinä. Samainen hyvä ystäväni suosittelee jatkuvasti viikkoannoksen kolminkertaistamista jotta blogieni taso vielä nousisi. Täytyy sanoa että ehdotus on hyvin houkutteleva. Tätinne tuntee aivan valtavaa mielenkiintoa keinoihin paeta todellisuutta. Jos päihteet olisivat halpoja ja vaarattomia niin Masa leijailisi Latokasken kattojen yläpuolella kaiket päivät. Teidän vastuullisten ihmisten tehtävänä on pitää huolta että ne eivät ole.

Suomen kesä on maailman paras. Keijo on valmis lyömään turpaan kaikkia jotka ovat asiasta eri mieltä. Kaikenlaiset ruikuttajat valittavat että kesäkuu olisi ollut kylmä. Omalla parvekkeella talon seinän kulman räystäskatoksen takana on ihan varmana lämmin. Niin lämmin että täytyy avata aika monta pulloa Olvia. Ja mitä sitten jos välillä sataa. Luonto tarvitsee vettä. Eihän sitä itsekään ilman oikein pärjää tai muuten koittaa nestehukka. Sandels sihahtaa kun Keijo avaa vielä yhden. Aika paljon on omasta asenteesta kiinni.

Keijo ei myöskään pidä lapsuuden kesien perään haikailevista ihmisistä. Kaikkea aikansa. Ei se aurinko silloinkaan aina paistanut. Olihan se kiva naapurin poikien kanssa rakentaa majaa metsään ja etsiä taskulampun valossa kummituksia mutta yhtä kivaa on nyt kohta avata Saku Original. Ihmisen psyyke ainoastaan tekee temppuja. Sitä vaan luulee että kaikki oli ennen paremmin. Ajattele vaikka 80-lukua. Eihän silloin ollut edes ananaksen makuisia siidereitä.

Vaikka varovainen pitää olla. Keijon isä lähti 1954 lavatansseista kotiin ja ajoi vahingossa suoraan kalliolta lampeen. Äiti vannotti ettei Keijo ikinä alkaisi juomaan vaan hankkisi kunnon ammatin ja perheen. Entinen vaimo Pirjo on vieläkin töissä Hartwallilla vaikka mukia on tullut kumottua aika ahkeraan. Keijo pyyhkii hikikarpaloita otsaltaan ja hyllyy jääkaapille ottamaan karpalosiiderin. Voittaa kummasti lonkeron Keijo ajattelee. Lonkeroa juodessa tulee jotenkin yksinäinen olo. Liian makea ei tee ihmiselle hyvää.

Keijo istahtaa parvekkeen korituolille. Alhaalla kerrostalon alapuolella oleva asfalttitie on hiljainen. Ihmiset ovat lähteneet kesälomille. Edes Pub Naurava Kauris ei ole kuin ainoastaan puolillaan vaikka Happy Hour on kahdeksalta niinkuin aina ennenkin. Pari viikkoa sitten Keijo tapasi pubissa vanhan opiskelukaverinsa. Martilla oli ollut käsi siteessä. Onhan sitä itsekin joskus juhannuksena vähän tullut kaatuiltua. Mutta veneelle hän ei enää lähde. Kimmon kohtalo oli tarpeeksi kamala. Keijon silmät kostuvat. Nyt on parasta hakea murheeseen yksi Laitilan Kukko.

Hetken Keijo ajattelee omaa lapsuuttaan. Halaava äiti, lämmin rantakallio, lettukestit serkkujen kanssa. Laitilan Kukko sihahtaa. Maallakin oli kanoja ja kukkoja. Mummo lämmmitti saunaa. Sitten mentiin yhdessä uimaan. Olo ei tuntunut yksinäiseltä. Keijo istuu alas parvekkeen lattialle ja asettelee pullonkorkkeja sydämen muotoon. Tämä sydän on omistettu mummille hän ajattelee. Ehkä huomenna hän voi tehdä toisen sydämen uusista korkeista ja omistaa sen naapurin Saaralle. Lavatanssit, Huttusen pojan uusi auto ja maitolaituri. Oli ne aikoja. Mutta katkera ei pidä olla. Elämä vie eteenpäin. Koskaan ei tiedä mitä uusi päivä tuo tullessaan. Eilenkin Jore tuli myöhään illalla soittelemaan ovikelloa kori Koffia kainalossaan.

Keijo on joskus lukenut Masan blogia. Kaikenlaisia turhanpäiväisiä valittelijoita. Ei se mennyt elämä itkemällä takaisin palaa. Tekemällä asioita se mieli paranee. Kytkin viihteelle, kunnon karaoket ja muutama tuoppi Lapin Kultaa niin ei kukaan kauaa muistele turhuuksia. Ja jos vielä muistuu mieleen niin pari shottia kyllä hoitaa loput. Ja jos vieläkin lapsuuden kesät palaa mieliin niin on jo aika jännittää jousi todella kireäksi. On jo Strongbown paikka.