Tänään uskaltauduin kaupungille. Olo on tosi heikko. Oli kuitenkin piristävää - pankissa käydessäni henkilökunta muisti minua pienellä kirjalahjalla. Sen jälkeen kävin teellä yhden ystävistäni kanssa. Teemme niin aika usein.
Matkaamme kohti kuolemaa. Se on jatkuvasti tulossa ja kohdatessaan läsnä. Niin on myös Kristus. Hän on avannut jokaiselle hetkelle ikuisuuden.
Kommentoi kirjoitusta
Kirjaudu sisään voidaksesi kommentoida kirjoitusta.
Ei vielä tunnusta? Liity nyt!