...
Hovi ja kansa seurasivat kulkuetta, joka liikkui koti linnaa. Huomasin itse kulkevani sen viimeisenä jonkinlaisella kultaisella korokkeella kuuden vitivalkoisen hevosen vetämänä.
Kaukaa kuului mahtavana fanfaarin ääni.
Kulkue eteni kaupungin läpi. Huomasin katujen olevan täynnä kukkia ja ihmisten iloitsevan. Niinpä olin mukana jossain iloisessa juhlassa, päättelin.
Lopulta saavuimme riemukaarien ja valkoisena hohtavien marmoripylväiden koristamalle suurelle aukiolle. Sen edessä istui pienessä nojatuolintapaisessa hyvin vanha mies, jolla oli iso kirjakäärö käsissään.
Vaunujeni ja kulkueväen saavuttua hänen luokseen hän nousi seisomaan, avasi kirjakäärön ja alkoi puhua: "Ikuisen lain mukainen kilpailu on jälleen järjestetty meidän ja naapurimaamme kesken. Sitä koskevien sääntöjen mukaan olemme tällä kertaa voittaneet. Voiton meille saavutti urhea kilpailijamme - jalosukuinen Akteos." Tässä vaiheessa hän katsoi minua ja jatkoi sitten: "Voittoa koskevat säännöt määräävät - kuten tunnettua - myös seuraavaa. Naapurimaastamme on saapunut joukko ylhäisiä nuorukaisia, jotka jäävät maahamme kahden vuoden ajaksi. Heidän on tuona aikana osoitettava täydellistä uskollisuutta valalle, jonka tulevat vannomaan vielä tänä iltana. Valan mukaan heiltä edellytetään täydellistä omistautumista hengelliseen säätyyn, johon heidät vihitään kahden vuoden kuluttua. Valtakuntiemme hyvä kohtalo on kiinni ikuisen lain noudattamisesta. Nyt on kuitenkin juhlan aika. Sen on saanut aikaa Akteos. Häntä haluamme kiittää antamalla hänelle pyhin lupauksin prinssi Turaghin käden. Merkkinä siitä ojennamme Sinulle, Akteos, tämän taikanauhan. Se suojelkoon Sinua ja sisartasi Palmiraa naapurimaassamme."
Näihin sanoihin hän päätti puheensa. Aukiolle kokoontunut väki alkoi heiluttaa lippujaan. Päätin kumartaa. Sen jälkeen sain jonkun arvohenkilön ojentamana lukemattomissa eri väreissä välkehtivän nauhan. Otin sen vastaan ja aloin sitomaan sitä vyötäisilleni. Katsahdin kulkueväkeen edessäni - en ollut kiinnittänyt siihen aiemmin mitään erityistä huomiota. Silloin ... katseeni osui - häneen!
....
Kommentoi kirjoitusta
Kirjaudu sisään voidaksesi kommentoida kirjoitusta.
Ei vielä tunnusta? Liity nyt!