Omnium fidelium

Sanoinko minä nyt oikeat sanat?

Mitä väliä on etsiä oikeita sanoja...eikö aidot sanat ole yhtä hyviä, parempia?

Sana on väline, jolla ylistää ja haluan yhtyä kuoroon, joka näin tekee. Voisin kommentoida tekstiä, mutta katson sen puhuvan omasta puolestaan:

Jeesus, elämäni elämä
Jeesus, kuolemani kuolema
Sinä, joka itsesi minulle annoit
syvimpään sielunhätään
pahimpaan turmioon
vain, että minä en halua kuolla:
Tuhansia, tuhansia kertoja olkoon Sinulle,
rakas Jeesus, kiitos siitä!

Sinä, ah, Sinä olet kestänyt
panettelua, ivaa ja pilkkaa,
sylkemistä, lyöntejä, köysiä ja kahleita
Sinä oikeudenmukainen Jumalan Poika,
Minut, kurjan pelastamaan
Paholaisen synninpauloista!
Tuhansia, tuhansia kertoja olkoon Sinulle,
rakas Jeesus, kiitos siitä!

Sinä olet antanut haavoja lyödä,
sinut surkeasti tuomita,
eheyttääksesi minun piinani
asettaaksesi minut rauhaan
Ah, Sinä olet minun siunaukseksi
antanut itsellesi kirous päällesi
Tuhansia, tuhansia kertoja olkoon Sinulle,
rakas Jeesus, kiitos siitä!

Sinua on erittäin kovin pilkattu
päällesi sait suuren solvauksen,
ja peräti ohdakkeilla kruunattu.
Mikä Sinua siihen liikutti?
että minua halusit palvella,
minulle kunniankruunun asettaa?
Tuhansia, tuhansia kertoja olkoon Sinulle,
rakas Jeesus, kiitos siitä!

Nyt, minä kiitän Sinua s y d ä m e s t ä n i
Jeesus,
Jeesus,
Jeesus,
Jeesus,
Jeesus,
Jeesus.
haavoistasi, kivustasi,
karvaasta, kitkerästä kuolemastasi.
tärinästäsi, pelostasi
suunnattomasta piinastasi!
Tuhansia, tuhansia kertoja olkoon Sinulle,
rakas Jeesus, kiitos siitä!

Entä jos olen rakastunut, todella hurjan valtavan rakastunut?