• martin

Lempeää ja rauhallista hymyä
avautuu iloisena katse
Katsottehan?
Loistetta hänen
säteilyä leviävää
Katsottehan?
lähes salpautuen
hengitys tihenee
vastustamattomasti haluten
ääni nousee
Tuntekaa!
Nähkää ja kuulkaa!
Enhän vain minä
ihanaa ja levollista
onnea juo, teille suo
yhtyen, liittyen
karkelot laajenee
kaikkialla kuuluu pyhänä
juhlavasti soiden, mukaansa temmaten
- hyväilyä, syleilyä -
paisuen, hurmaten
tulvahtavaan tyrskyyn
soivaan myrskyyn
Riemuun
taivaalliseen!!!