Olin Helsingissä ja paljon tapahtui - odottamattomiakin asioita. Olen iloinen matkasta.
Haluan kuitenkin tässä erityisesti kirjoittaa asiasta, joka on arkinen ja pysyvä. Arkinen ja pysyvä asia on sellainen, mitä ei kaikessa tapahtumisessa huomaa. Tajuan yhä selvemmin tuon arvon ja kiitoksen aiheen.

Tarkoitan ystävääni M:a. Hän on koko ajan tukeni. Olen hänelle ehkä joissakin asioissa melkoinen mysteeri (varsinkin tunnepuolella). Hän kuitenkin vakaasti on vierelläni pitäen käytännön toimia yllä. Se vaatii suurta rakkautta, suurta kestokykyä. Voin vain ihmetellä ja kiittää! Kiitos, M!