Kulissin takaa

Ihan kun olisi krapulassa

Kauhea päänsärky aamupäivällä ja nyt kädet tärisee. Enkä edes ole nauttinut alkoholia lähes neljäänkymmeneen tuntiin ja siiloinkin maltillisesti. Tässä iässä yksi valvottu yö riittää. Pidin tänään lomapäivän, enkä ole vielä muuhun kyennyt kuin käymään sikaribaarissa. Ehkä pitäisi juoda vaikka lasi punaviiniä. Kohta kotiutuu meidän naisväkemme ja sitten täytyy taas jaksaa kuunnella.


Näinkin voi viikonloppunsa viettää

Vietin viikonlopun erään järjestön hallituksen strategiaseminaarissa Mäntsälässä Hirvihaaran "kartanossa". Kartano on 1918 rakennettu kartanomainen kivitalo, joka on pitkään palvellut alkoholistiparantolana. Nyttemmin se on kokoushotelli, erittäin elegantti paikka.

Hirvihaarassa on Rotisseur-tasoinen keittiö. Henkilökunta erittäin ammattitaitoista. Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että champagnepullot avattiin sapelilla.

Sodan aikana Elisabeth Rehn vahtasi pikkulottana juuri tämän talon tornista neuvostoliittolaisten lentokoneiden saapumista levittämään hyvää sanomaa.

Itse seminaarikin oli hyvä.


Kapinan vaara

Olen nauttinut hieman liikaa punaviinilaatikosta, ei hyvää mutta menee päähän. Nyt vielä sikarille ja siiten nukkumaan.

Viikonvaihteeksi lähden Mäntsälään työväen asialle. Toivottavasti Ukko-Pekan ei tarvitse puuttua asiaan tällä kertaa.


Nainen, vaimo, lesbo

Satuin eilen katsomaan ohjeman Anu Pentikistä: ihana nainen, joka työllään on mennyt läpi harmaiden kivien ja voi nyt nauttia työn ohessa champagnesta ja Jaguarista.

Luin joulukuun Volttia ja siinä useat kiertohaastatellut pitivät vaimo-sanaa taantumuksellisena ja sortavana jne. Minulle se on vain sana, joka kertoo henkilön juridisen suhteen toiseen. Tiedostamisessani on siis puutteita.

Seitsemänvuotias tyttäreni ilmoitti eilen alkavansa lesboksi ja menevänsä luokkatoverittarensa kanssa kihloihin.



Kungligt

Töissä tavanomaista.

Töiden jälkeen kokoukseen, joka meni jouhevasti kahden ärsyttävän ämmän ollessa estyneitä osallistua.

Sitten Tahto ja Armo Subilta.

Sitten den kungliga veckotidningen Svensk damtidning näppeihin ja sohvalle kellimään.


Punikkifetissi

Korttelikapakassamme käy eräs punaviiniin mieltynyt runoilija. Tänään hänen viereiseen pöytään asettui joukko marxilaisia nuoria. He kävivät toiveikkasti keskusteluun runoilijan kanssa. Kirjallisuuskeskustelu meni hienosti. Sitten he alkoivat puhua politiikasta ja uskonnosta ja runoilijan kannanotot eivät vastanneet nuorison odotuksia. Keskustelu meni sitten sangen alatyyliseksi.

Toinen joukon pojista oli oikein viehättävä: aatteen palo poskilla ja silmissä.


Prinsessahenkeä

Tulin töistä, hain ihanan tyttäreni iltapäivähoidosta. Ehdin nauttia pari viskipaukkua ennen kuin vaimoni lähetti minut lähikauppaamme mätiostoksille. Samalla nappasin mukaani pullon cavaa.

Katsoin Will & Gracen, johon olen koukkuuntunut. Nämä nykyiset osat olen valitettavasti nähnyt aikaisemminkin.

Katsoin saksalaista pakolaisleffaa.

Katsoin euroviisukarsintoja: am I homo, or am I not. Jos olisi ihan pakko äänestää, äänestäisin Kwania.

Finaaliin pääsivät suoraan sitten Kwan ja Tapani Kansa-af Enehjelm.

Nyt taidan mennä nukkumaan (terkkuja pelselle).


Ensimmäiseksi haluaisin kiittää

Välillä minua harmittaa sosialidemokraattisen puoleen tämän hetkisen puheenjohtajan kohtalo. Unelmat eivät purreet. 62% puolueensa kannattajista pitää ilkeän porvarihallituksen politiikkaa hyvänä tai erittäin hyvänä. Sitten tuli vielä tämä glamourkissareportaashi. Hei, isot pojat, tehkää jotain!


Pihkassa

Olen helposti ihastuvaa tyyppiä, kukaan ei ole minulta suojassa.

Nyt olen ihastunut muun muassa erääseen opiskeluaikaiseen toverin toveriin, jonka nimeä en edes muista.

Oman sävynsä tähän ihastukseen tekee se, että näemme toisiamme tätä nykyä alastomina uimahalliksi naamioidussa homoklubissa. Tietenkään emme ole sanaakaan vaihtaneet.