Kulissin takaa

Minut on nyt reilu viikko pidetty anoppini huvilalla. Olen yrittänyt säilyä järjissäni lukemalla Die Zeitia ja Svensk damtidningiä.

Tänään pääsin Vaasaan. Kävelimme läpi Tikanojan taidekodin kivahkon rokokoonäyttelyn. Moikkasin vapaudenpatsasta torilla.

Illan istuimme tuttaviemme terassilla.

Kesäkylämme koulu on lakkautettu ja sen kirjasto myytiin kirpputorilla. Ostin muutaman runokirjan: Södergran, Topelius, Mörne jne.

Saunan ikkunasta katselin juuri kun kaksi joutsenta yritti tappaa toisiaan ensin saunalaiturimme vieressä ja jatkoivat toistensa pahoinpitelyä rannassamme. Luonto on raaka. Toivottavasti pääsen huomenna kotiin.

Perjantaina jäin lomalle ja lähdimme ajamaan anoppini huvilalle. Lasku lomaan oli pehmeä, sillä tein töitä kommunikaattorilla koko matkan.

Perjantai-iltana tuli vettä joka suunnasta ja meri vaahtosi. Juuri oikea kesäsää istahtaa takan äärelle Laphroaigia nauttimaan.

Luin Pentti Holapan ja Hannu Jouhkin muutaman vuoden takaisen kirjan Mies miehelle. Se kertoo kolmikymppisen heteroekonomin ja kahdeksankymppisen homokirjailijan yhteisestä matkasta Australiaan. Tykkäsin. Jouhki oli aika rupatteleva ja Holappa mestari. Enpä itsekään vastustaisi poikien reissua Jouhkin näköisen urhon kanssa.

Sivusilmällä seurasin Tangomarkkinoiden finaalia televisiosta. Söötti ja karismaattinen voittajapoika tuo Amadeus Lundberg.

Jatkoin tangon parissa katsomalla Viimeisen tangon Pariisissa. Ei ollut huono sekään.

Nyt voisi vaikka mennä nukkumaan.

Olin ajatellut jääväni kesälomalle tänään. Päätin kuitenkin jatkaa töissä vielä ensi viikon. Meillä on täällä mahdollinen muuton suunnitteluprojekti kesken enkä malta lähteä kesken sitä.

Eilen illalla luin menestysromaani Berliininpoppelit. Ei kolahtanut minuun.

Luin eilen Miina Supisen kirjan Liha tottelee kuria. Kirja on hauska kuvaus menestyvän perheen kuisseista. Pojan homovirityksistä olisin lukenut mielelläni enemmän. Traaginen ja koominen ja toiveikas.

Elokuvamaratonini jatkuu. Eilen katsoin Maa on syntinen laulun. On se vaan sitten hyvä elokuva. Ihmisten elämänasenne on tosi cool. Torniojokilaakso on kummallinen kulttuurinen alue jos alueen taiteilijoiden tuotoksista jotain päättelee: lestadiolaisuutta, kommunismia, rajatonta seksiä, viinaa, kuolemaa, kurjuutta, huumoria, toivoa.