Kulissin takaa

Kävin presussilaisten ja luterilaisten arvojen kodissa Berliinissä erään järjestön hallituksen suunnitteluseminaarissa.

Asuimme Bayreutherstrassella Wittenbergplatzin nurkalla.

Hyviä ruokakokemuksia:

Lutter & Wenger Gendarmeriemarktin äärellä (1811 perustettu ravintola, jossa on keksitty sana sekt): kylmä pinaattikeitto, munuaiset kanttarellikastikkeen ja vuohenjuustoraviolin kera, nougatparfait.

Die Ständige Vertretung (ddr-muistoja ylläpitävä kansanpaikka): perunakeitto, makkaraa.

Einstein Kurfürstenstrassella: hummerikeitto, pihvi katkarapujen ja nuudelin kera, kostea suklaakakku.

Myös lounaspaikka Nölle Friedrichstrassen asemalla on suositeltava.

Vierailimme Berliinin Suomi-instituutissa ja Suomen Berliinin-suurlähetystössä, joka on kuulemma nykyarkkitehtuurin helmi (harmaata betonia, terästä).

Vapaa-aikaa oli yksi aamupäivä. Puolet siitä meni KaDeWessä eli aivan ihanassa tavaratalossa. Toinen puoli meni Hotelli Adlonin aulabaarissa Pariserplatzilla Belliniä siemaillen.

Lämpötila huiteli kolmenkympin tienoilla, joten miehisistä sääristä viehättyneelle oli paljon silmänruokaa.

Berliini on ihana kaupunki.

Kävin Rovaniemellä. Menomatka makuuvaunussa kesti 13 tuntia 36 minuuttia ja paluumatka 10 tuntia 2 minuuttia päivävaunussa.

Asuin Pohjanhovissa mahtavan Kemijoen rannalla. Pohjanhovi on yksi Rovaniemen kolmesta rakennuksesta, jotka säästyivät tuhoamiselta Lapin sodan aikana.

Söin erinomaisen päivällisen Sky Hotel Ounasvaarassa. Keittiön tervehdyksenä porkkanakeitto pekonin kera, alkuruokana kukkakaalikeitto chorichotäytteisen raviolin kera, pääruuaksi öljyssä haudutettua Jäämeren lohta porkkanasoseen ja lämpimien vihannesten kera, kolmea erilaista ravintolan keittiön valmistamaa leipää ja kirnuvoita, jälkiruuaksi ananaspannacotta. Alkudrinkiksi kuusenkerkkäkuohuviinia, ruokajuomana Hartwallin Gourmet-olut ja ruuan päälle lasillinen lakkalikööriä. Suosittelen.

Tuliaisiksi kotiin ostin karhunlihaa. Maku muistutti kovasti hirveä.

Kävin iltakävelyllä Arktikumissa. Arkkitehtuuri kummastutti, olisin kuvitellut olevani fasistisessä mausoleumissa. Näytttely oli kohtuullisen kiinnostava. Nautin pikkupullon ilomatsilaisen Hermannin viinitilan Hengi-kuohuviiniä, joka olikin yllättävän hyvää.

Palijasjalakasena oululaisena löysin helposti saman sydämen sykkeen peräpohjalaisten kanssa.

Luin Jonathan Littellin kirjan Hyväntahtoiset. Siinä pohjoisranskalainen pitsitehtailija kertoi sodanaikaisen tarinansa SS-everstiluutnanttina, lakitieteen tohtorina, homoseksuaalina, kansallissosialistina. Hyvä kirja. Pani pohtimaan, mitä itse olisin tehnyt Hitlerin Saksassa. Luultavasti ollut tomera kansalainen kuten nytkin.

Hyväntahtoiset innosti lukemaan Bengt Liljegrenin kirjan Adolf Hitler, joka pyrki kuvaamaan Hitleriä ihmisenä.

Nyt luen Beevorin Berlin-kirjaa Berliinin taisteluista keväällä 1945.

Olen tämän viikon lomaillut tyttäreni kanssa vaimoni mentyä jo töihin.

Viikon aikana kävimme merimuseo Forum Marinumissa, Biologisessa museossa, Apteekkimuseossa ja Qwenselin talossa, Ett hem-kotimuseossa, Sibelius-museossa ja Tuomiokirkkomuseossa.

Museokamaksi tunsin itseni myös lukiessani lehdestä Madonnan konsertin laululistaa: tunnistin viisi laulua kahdestakymmenestäkolmesta.

Isoja purjelaivoja kävimme mekin aikoinamme katselemassa, lauantai-iltana tunnelmoimassa ja sunnuntaina vilkuttamassa huivein. On se vaan niin hieno tapahtuma, seitsemän vuoden kuluttua uudestaan.

Kävimme myös retkellä Reposaaressa. Lounastimme puhutussa Merimestassa (ok mutta ei enempää). Reposaari sinällään oli viehättävähkö pikkukaupunki. Muistutti Kaskista mutta vähemmällä rahalla hoidettu. Ylväät kadunnimet Amiraalinkadusta lähtien.

En ole merenkävijä. Merenkulku, laivat ja satamat kiinnostavat kyllä. Minusta olisi outoa asua muualla kuin merenrantakaupungissa.