Harmaapartaisia höpinöitä

Onnettomien ihmisten täytyy
Velvollisuudentuntoiset voivat
Pärjäävät kokevat saavansa
Vapaat ihmiset haluavat

www.positiivarit.fi

Mihin ryhmään Sinä kuulut?

Jos et pidä jostain, muuta se.
Jos et voit muuttaa asiaa,
muuta asenteesi. Älä valita.

-Maya Angelou

Siiis uusi imuri - vanha meni siis vaihtoon. Jonkin verran sain sitten vaivanpalkkaa autoilusta edestakaisin...

Pieni ja kompakti tuo kone on, hiljaisempi vielä kun edeltäjänsä. Katotaan nyt kuin kauan tämä kestää ;)

Tässä kun on nuo rikkoutumiset (= epäonnet - silmälasit, pölynimuri) tulleet ryppäinä, niin kai se tuo lähes 10 vuotta vanha Hooverin pesukone seuraavaksi sanoo sopimuksen irti. Eihän siinä vielä mitään vikaa ole ollutkaan... (koputan puuta) ;)

Monet ihmiset ovat jääneet vaille onnea, ei sen vuoksi, että he eivät olisi sitä koskaan löytäneet, vaan siksi, että he eivät ole pysähtyneet nauttimaan siitä.

Eipä viime viikko sitten mennyt pelkillä silmälasien rikkoutumisella. Reilun puoli vuotta vanha pölynimuri otti ja hajosi. Onneksi sellainen vika, että myyjäliike lupasi korvata, eli siis vaihtaa uuteen. Tosin, matkakustannuksista tuskin korvausta saa ja vaivasta, että käy vaihtamassa kyseisen kapistuksen.

Muutoin mennään letkeää tahtia eteenpäin. Rakkaani vaihtoon lähtö lähestyy kovaa vauhtia, monta asiaa on vielä hoidettava yhdessä ja monta asiaa on vielä täysin kysymysmerkkeinä.

Ehdimme sentään viettää melkein viikon yhteistä vapaa-aikaa kun yhdistin pitkään viikonloppuun ne muutamat hassut lomapäivät, jotka ehdin tässä työpaikassa tälle kesälle hankkia...

Tiivis - tehdään yhdessä - suhde muuttuu pian tilapäiseksi kaukosuhteeksi.

Rakkaani ilmaisi viikonloppuna myös kiinnostuksensa jatkaa opiskelua valmistumisensa jälkeen - hän haluaa suorittaa vielä ylemmän korkeakoulututkinnon. Hatunnosto hänelle, motivaatio on kohdallaan ja kiinnostusta riittää vaikka AMK-tutkinto häämöttää vielä edessä. (Olen salaa kateellinen tuosta innosta, kumpa minullakin olisi ollut sama into tuossa iässä...)

Se kaikki, mitä ihailet toisissa, on sinussa.
Ajattele, miten ihana voisitkaan olla.

- Eija Partanen

Kun tälläinen lukulaseja tarvitseva otus menettää lukulasinsa niiden rikkouduttua, tulee mieleen tuo otsikko. Sokea kuin lepakko. Tässä yhteydessä (ja tällä foorumilla) en kuitenkaan tarkoita tässä yhteydessä vähemmistöön kuuluvaa vähemmistöryhmää, vaan ihan tätä eläinkunnan siivekästä, joka tuolla Suomenlahden eteläpuolisen veljeskansan kielessä kulkee nimellä "nahkhiir".

Oli meinaan eilisilta kova paikka itselleni, kun ainokaiset kunnolliset lukulasit irtisanoivat sopimuksen (katkesivat nenäkaaresta). Metallisankaiset vielä...

Mitäpä sitä muuta kuin asioimaan optikolle, jolla tosin ei ollut ensiavuksi tarjota sopivia lukulaitteita silmilleni. Mutta kiitos valtakunnalliselle kioskiketjulle laajasta valikoimasta - reilun parisen viikkoa tiiraillaan sitten näiden sinikeltakioskilta ostettujen kanssa - ennenkuin saadaan omat ja oikeat lukimet silmille.

Onneksi ei sentään tarvitse vielä hankkia opaskoiraa ja valkoista keppiä. Tosin omalla lasien uusimistahdillani tuo opaskoirakin ehtisi dementoitua ja valkoinen keppi harmaantua homeesta, ennenkuin ne tulisi uusittua ;)

Nimittäin totesin, etteivät entiset diopterilukemat pidäkään paikkaansa - melkein tuoreethan nuo rikkoutuneet lasit olivat - vasta vajaan viisi vuotta palvelleet. Se siitä turhamaisuudesta.

(Tarkkaavaiset lukijat huomasivat, että pyrin välttämään - ainakin osittain - mainontaa teksissä).

Pieni ilon aihekin pilkahti tähän päivään: Muutaman satasen palkankorotus - melkein pyytämättä - kuukausipalkkaan...

Elä elämääsi ja unohda ikäsi.
- Frank Bering

Työpaikan aamukahvilla kolme naista ja minä. Kaksi naisista (+40v) puhui viikonlopun shoppailuistaan ja mitä teini-ikäisten vaatteet maksavat. Kolmas (n. 25v) puhui hankkimastaan koirasta. Siinä vaiheessa kun vanhemmat rouvat siiryivät aiheeseen "en löytänyt itselleni kaupasta mitään..." kolmas lähti mukaan keskusteluun. Itse poistuin kahvipöydästä töiden ääreen toteamalla: "Onneksi tiedän mikä näyttää päälläni hyvältä!" Jolloin toinen vanhemmista rouvista repesi, roiskien kahvin pitkin pöytää. Hän on nähnyt minut ja puolisoni - eli tietää mistä puhun;)