Olin pridessa ja en tiennyt koko välikohtauksesta vasta kuin kotona, kun minulle siitä soitettiin.
En käsitä vihaa. Jos käsitänkin jotain sen synnystä, niin se tekee hyvin surulliseksi.
Ajatukseni kulkeutuvat tässä raivoisan joukon uhrin luo: Hänen oli määrä käydä se läpi meidän puolesta, mutta voi meitä hulluja, jotka ajoimme rakkauden vihassa pois!
Jeesus, juuri ajatus Sinusta
täyttää rintani.
Mikään ääni ei voi laulaa, mikään sydän ei voi kehystää
eikä muisti löytää
suloisempaa ääntä kuin Jeesuksen nimi,
pelastajan!
Oi toivo ahdistetun sydämen,
oi ilo nöyrän
Tätä ei kieli eikä kynä voi näyttää,
Jeesuksen rakkaus, mitä se on.
