• martin

Olemme tarkoitettuja!

Minä olen ihme, suuri ihme,
ja kiitän Sinua siitä.
Ihmeellisiä ovat Sinun tekosi,
minä tiedän sen.

Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä,
muotoni kuin syvällä maan alla,
mutta Sinulta ei pieninkään luuni ole salassa.

Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani,
sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu.
Ennen kuin olin elänyt päivääkään,
olivat kaikki päiväni jo luodut.
---

Emme ole, me ihmiset, mikään vahinko, kukin meistä ja kaikki yhdessä!