Ilman Jumalaa elämässäni katoan, säryn, hajoan. Nyt kaikessa on kuitenkin tuo yhteys. Minulla on tunto siitä, että vaikka riehunkin Ranneliikkeessä, niin tekemiseni ei ole irronnut mielekkyydestä, turvallisesta, yhteisestä.
Kaikkien meidän tekemisemme ovat merkityksellisiä. Toivon mukaan hyvällä tavalla merkityksellisiä. Auttakoon rakkauden todellinen kohtaaminen siihen!
Kommentoi kirjoitusta
Kirjaudu sisään voidaksesi kommentoida kirjoitusta.
Ei vielä tunnusta? Liity nyt!