Tänään 12 vuotta sitten suuren sisäisen taistelun jälkeen (vihdoinkin) menin Saksassa paikallisen homojärjestön elokuvailtaan - esitettävänä oli Maurice - ja kuinka kävikään!
Mielessäni ovat erityisesti ne kaksi päivää Lyypekissä, jolloin olin tapaamassa Sinua hoitolassa. Et ollut ymmärtänyt, että tulin tapaamaan Sinua koko viikonlopuksi - ilosi tajuttuasi aikomukseni pulppusi täysillä esille. Puristin Sinut kokonaan itseäni vasten - lujaa - kreikkalaisessa ravintolassa - siihen oli syynsä, jotka eivät ole niitä kevyimpiä. Kun ero koitti ja olimme Hampurin rautatieasemalla, suutelit minua monesti vielä viime sekunnit ennen junan oven kiinnimenemistä. Kyyneleet vain tulivat itsestään.
Seuraavaksi näimme toisemme 3 1/2 kuukautta myöhemmin. Kun seisoit odottamassa portin luona...!
Rakastamme.
Tuli ja vesi eivät estä, eivät maa ja ilma, eivät avaruudet, eivät aikakaudet, eivät erot ja liitot.
