Omnium fidelium

Olin regnbågshelgenin messussa illalla 22.30 Tuomiokirkon oikeanpuoleisessa kappelissa. Kappeli oli aivan täynnä, mikä oli mukavaa. Koska olin paikalla jo puolitoista tuntia ennen messun alkua, saatoin keskustella tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Yksi kommentti oli varsin hauska: minut on kirjoitteluni perusteella kuviteltu vanhaksi pitkäpartaiseksi ukoksi! (Hämmästys oli melkoinen ja molemminpuolinen!).
Kerroin parille ihmiselle myös Turun tulevasta sateenkaarimessusta. Siihen liittyy nyt uusia suunnitelmia...
Yksi mukavista keskusteluhetkistä oli A.H:n kanssa. Saimme nyt kasvot nimille kumpikin.
Kaffestunden var trevlig efter mässan. M. P.-G. strålade sin varma glädje omkring som vanligt. Hoppas dessa dagar blir produktiva och givande! All lycka önskar dem styrelsemedlemmen J.
Kallen saarna oli lyhyt, ytimekäs tärkeimmästä sanoman sisällöstä.

Kaikessa uusi aamu valkenee...

Så får vi hoppfullt vandra/ i tro och bön vår pilgrimsgång/ och sjunga med varandra/ det frälsta Sions segersång./ I mörker och i fara/ i trångmål och i nöd/ trygg skådar Jesu skara/ mot evig morgons glöd./ ...

Imorgon till Helsingfors! Trevliga saker väntar på mig där. Men så har jag även idag fått något trevligt. Nio brev av min morfars kusin finns bevarade. Den första från år 1895. Trevlig läsning. "Moster" Alma påtalas ofta - hon, som var en av Östra Nylands stora figurer (t.ex. vad beträffar idén med folkbildning) och verksam inom sfp från första början.
En annan verkligen glädjande nyhet för mig är att egyptologin i Köln genom dess professor lovat hjälpa mig! Tacksamhetskänslan är stor.

Ajatelkaa lähimmäisille hyvää, sillä olette jokaisessa teossanne.
Kristus, joka yksinäisyydessä kesti oman ylistämisen houkutuksen, on armollinen.
Painakaa tämä totuus sydämiinne; se on suuri mysteeri - Hänen rakkautensa.

Kaksi bloggaajaa on jättänyt meidät viime päivinä: pelsepuuppi ja Tom Dooley.
Ehkä heille on uusia kanavia, välineitä...!

Joku yritti tänään ottaa käyttöönsä You Tubesssa nimimerkkini.
Eräs taas yritti selittää kylmettymiseni johtuvan nakuilusta.
Avatessani lehden (Hbl.) "uutinen" on myös, että...

Menen nukkumaan.

Tänään 12 vuotta sitten suuren sisäisen taistelun jälkeen (vihdoinkin) menin Saksassa paikallisen homojärjestön elokuvailtaan - esitettävänä oli Maurice - ja kuinka kävikään!

Mielessäni ovat erityisesti ne kaksi päivää Lyypekissä, jolloin olin tapaamassa Sinua hoitolassa. Et ollut ymmärtänyt, että tulin tapaamaan Sinua koko viikonlopuksi - ilosi tajuttuasi aikomukseni pulppusi täysillä esille. Puristin Sinut kokonaan itseäni vasten - lujaa - kreikkalaisessa ravintolassa - siihen oli syynsä, jotka eivät ole niitä kevyimpiä. Kun ero koitti ja olimme Hampurin rautatieasemalla, suutelit minua monesti vielä viime sekunnit ennen junan oven kiinnimenemistä. Kyyneleet vain tulivat itsestään.
Seuraavaksi näimme toisemme 3 1/2 kuukautta myöhemmin. Kun seisoit odottamassa portin luona...!
Rakastamme.

Tuli ja vesi eivät estä, eivät maa ja ilma, eivät avaruudet, eivät aikakaudet, eivät erot ja liitot.

Mikä lienee aiheuttanut - nyt makaan kuumeessa sängylläni.

Tänään olin eilisen tapaan CaféArtissa - siellä K. ja J. sulostuttivat päiväänsä, päivääni ja toisiaan (?!).

Sieltä K. ja minä siirryimme Aschanille.

Kaunis päivä!

Istuin tuomiokirkossa aivan yksin. Kuuntelin hiljaisuutta. Sytytin kynttilän.

Jos elän hetkessä, ovat nämä todella erilaisia hetkiä. Hetki on ja sitten sitä ei enää ole.
Näillä hetkillä on merkitys. Ikuisesti.

Ihminen pyrkii elämään pitkään; elämään kokemuksista rikkaan elämän. Tätä elämää pidennetään lääketieteellisesti. tarkoituksena on varmaankin myös lääketieteen avulla parantaa elämänlaatua tuolla lisäajalla (kuten muullakin ajalla). Mitä se tarkoittaa? Mahdollisuuksia lisäkokemuksiin?
Sitäkin varmaan. Kuolema tulee kuitenkin väistämättä - muodossa tai toisessa. Mikä on siis ihmiselämän kokemuksen arvo ja merkitys elämän rajallisuuden valossa?
Kokemisella on merkitystä itsessään. Se, onko sitä enemmän tai vähemmän, ja minkälaista se on, ei lääketiede arvota. Onko siis elämämme pituudella merkitystä? Minusta ei ole. Olen kiitollinen siitä Jumalan suunnitelmana.