Noniin, märehtimisen jälkeen, toistaiseksi voimassaoleva päätökseni on, että väitös saa jäädä.
Ai miksikö? No, se on kiinnostavuudestaan huolimatta aika-hyötysuhteeltaan tehoton; väitöksen teko vie paljon aikaa, energiaa ja resursseja siitä saatavaan hyötyyn (eli tutkin suhteellisen kapeaa aluetta monta vuotta...). Toisin sanoen, se on huono sijoitus Tähän kohtaan elämää, ei millään muotoa poissuljettu kuitenkaan.
Mitäkö sitten tekisin, töitäkö vain? Tässä on taas ilmassa tätä "en ole opettamassa, joten erkaannun henkisesti työstä ja alan kyseenalaistaa valintaani". No, en opettajaksi ole koskaan aikonutkaan jäädä, se on selvää ollutkin, mutta olen siitä vähästä määrästä mitä olen opettanut pitänytkin, enemmänkin kuin oletin. Mutta en usko silti opettajaksi jääväni. Ei urakehitystä, ei palkkakehitystä ja pienet tulot suhteessa vaativuuteen. Puhumattakaan siitä, että opettajasta on tulossa alati kasvava sylkykuppi.
Ajattelinkin, että josko lukisin jotain muuta, jotain konkreettisempaa. Toisin sanoen ammattikorkeasta. Olen tutkaillut vaihtoehtoja ja yksi mahdollinen olisi liiketalouspuolelta koulutusohjelma, joka käsittelee tiedonhallintaa yritystoiminnassa. Peruskoulutukseen kuuluu perusasiat talouselämän toiminnasta, yrityksen taloudesta jne.
Ammattikorkea tarjoaa myös aikuisopiskelijoille suunnattua koulutusta, joka mahdollistaa päivätyön.
En sitten tiedä, onko mitään järkeä, mutta ainakin työnhakumahdollisuuteni olisivat jotain toista luokkaa kasvatustieteen maisterina, joka on tehnyt muutaman vuoden opettajanhommia ja tradenomina, joka hallitsee perusasiat yritystoiminnasta (ainakin toivottavasti) ja on erikoistunut tiedon hallintaan ja käyttöön.
Ammattikorkean etuna on se, että olen käynyt läpi yliopiston ja vaikka kaupallinen ala sisältää minulle ei niin vahvoja aineita, kuten matematiikka, olen kuitenkin sangen seasoned studier, eli en odota mitään turhan haasteellista opiskeluosuudelta.
Se mikä olisi uutta, on suurempi kontaktiopetuksen määrä, projektiluontoiset opintokokonaisuudet ja yhteistyö yritysten kanssa. Nämä kaikki tosin ovat edellytyksiä työelämässäkin, joten ne tulevat ennemmin tai myöhemmin opittaviksi.
Ja kun työelämään päästiin, tekisin mielelläni yhteistyötä yritys- tai kunnallistahon kanssa lopputyöni ja harjoittelujeni merkeissä. Sieltähän niitä töitä irtoaa, eikö...
Amkista ei meikäläisellä ole opetuksen tason osalta kauhean korkeaa kuvaa, mutta eipä tuo yon tasokaan aina päätähuimaava ole. Kaiken kaikkiaan amki voisi olla, hmm, alentumatta ja asiaa tuntematta, ei niin paha nakki meikäläisen aivoille sulatella, jopa väsyttävän työttömyysisjaistelun oheiskaurana.
Mutta, enpä tiedä, ajatus tämäkin vain :)
